Sosiaalinen media voi vaikuttaa nuorten mielenterveyteen negatiivisesti. Terapeutti-Villen pohtii, miten somen käyttöä kannattaisi rajoittaa.
Terapeutti-Ville eli SDP:n kansanedustaja, psykoterapeutti ja sairaanhoitaja Ville Merinen pohtii Huomenta Suomessa sosiaalisen median vaikutusta nuorten hyvinvointiin.
– Me emme oikeastaan edes tiedä, kuinka paljon se vaikuttaa. Jos joku katsoo vaikka 5–10 tuntia päivässä lyhytvideoita, luulen, että se vaikuttaa todella negatiivisesti.
Merinen ei usko siihen, että sosiaalista mediaa voisi täysin kieltää. Hän pohtiikin, voisiko somen käyttöön liittyen luoda yleisiä ohjeita.
– Vähän niin kuin tupakka-askissa lukee, että jos poltat jotain, sinulle tulee tällaiset keuhkot.
– Vaikka olen somen ammattilainen, silti toivon, että jollain hyvällä tavalla puhuttaisiin siitä, kuinka paljon (sosiaalisen median käyttö) on tervellistä, Merinen sanoo.
Merinen pitää lasten ja nuorten auttamisesta. Hän on käynyt itse terapiassa nuorempana.
– Olen vain tykästynyt auttamaan nuoria. He ovat niin aitoja, ja heillä ei ole aikuisuuden tuomaa vakavuutta, Merinen toteaa.
Lue myös: Jo pienet koululaisetkin voivat joutua verkkohäirinnän kohteeksi – asiantuntija kertoo, mitä vanhemmat voivat tehdä: "Älä vähättele"
Perheiden tukeminen on tärkeää
Myös kokoomuksen kansanedustaja, lääketieteen tohtori ja sisätautien erikoislääkäri Mia Laiho korostaa sosiaalisen median vaikutusta nuorten hyvinvointiin.
– Sosiaalinenkin ympäristö rakentuu usein sosiaaliseen mediaan. Jos siellä tulee ongelmaa, voi tuntua siltä, että jää ulkopuolelle.
Laihon mukaan myös koululla, perheellä ja sosiaalisella ympäristöllä on todella suuri merkitys nuorten hyvinvointiin.
Lue myös: Poliisi somessa leviävistä väkivaltavideoista: Älkää jakako niitä tai antako niille näkyvyyttä
Laihon mukaan nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeää on myös se, että kiusaamiseen puututaan. Hän lisää, että perheitä täytyy tukea, jotta perheillä olisi tarpeeksi eväitä lasten kasvattamiseen.
Hän mainitsee, että lapsia otetaan huostaan riittämättömien mielenterveyspalveluiden takia. Hänen mukaansa mielenterveyspalveluiden parantaminen on tärkeää ikää katsomatta.
Laihon mukaan lapsien ja nuorten lisäksi mielenterveyden kannalta haavoittuvassa asemassa ovat henkilöt, joilla ei ole tukiverkostoa, kuten ystävien, perheen tai työympäristön tukea. Haavoittuvia ovat myös taloudellisista vaikeuksista kärsivät.
Lue myös: Psykologi suosittelee jättämään puhelimen taskuun luonnossa liikkuessa: "Stressitaso ja verenpaine laskevat"
Itsemurhien määrä huolestuttaa
Vaikka Suomi on tilastojen mukaan maailman onnellisin maa, itsemurhaluvut ovat korkealla. Merisen mielestä tämä kuulostaa älyttömältä.
Itsemurhaluvut huolestuttavat myös Laihoa.
– Suomessa tehdään yli 700 itsemurhaa vuodessa. Se on aivan liikaa. Suureen osaan pystyttäisiin vaikuttamaan ennaltaehkäisevällä työllä, jos asioihin puututtaisiin riittävän ajoissa, Laiho sanoo.
9:03
Millaisia toimia voimme tehdä mielenterveyden eteen?