Suomen olympia-asut tekee yritys, jonka vastuullisuuspisteet rypevät pohjamudissa – tämä Luhdan vaatteiden tuotanto-oloista tiedetään

Suomen olympiajoukkueen edustusasuissa koreilee Iceapeakin logo. Icepeak on osa Luhta Sportswear Companya, johon kuuluvat esimerkiksi brändit Luhta, Torstai, Rukka ja Your Face.

Luhdan vaatteista 90 prosenttia tehdään EU:n ulkopuolella ja tuotanto on isolta osin Kiinassa, joka luokitellaan riskimaaksi vastuullisen tuotannon näkökulmasta.

MTV otti selvää, mitä Suomen edustusasun tuottajan eettisyydestä tiedetään.

Nollan pisteen brändi

Valtioneuvosto julkaisi tammikuussa 2021 kattavan selvityksen suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteuttamisesta. Selvityksessä Luhta sai vaatealan yritysten kategoriassa kaikkein huonoimmat pisteet, 0,0 prosenttia, kun maksimi oli 100. Suomalaisten vaateyritysten keskiarvo oli 18 prosenttia ja yritysten välillä oli suuria eroja.

Luhdan osalta (L-Fashion Group Oy) raportissa tarkasteltiin omia toimintoja sekä hankintaketjua. Tuolloin raportissa mainittiin, että ”yrityksillä oli yhtä yritystä lukuun ottamatta perussitoumukset ihmisoikeuksien kunnioittamiseen kunnossa sekä myös perustason sitoumus työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen.”

Myös yritysvastuullisuutta tutkivan Eettisen kaupan puolesta ry:n tekemässä vuoden 2020 brändikatsauksessa Luhta sai 0 pistettä ja sijoittui huonoimpaan kategoriaan A-E-asteikolla.

Luhdan kanssa kategoriaan E sijoittui kuusi muuta brändiä, joista kolme olivat niin ikään Luhta Sportswear Companyn muita brändejä.

Katsauksessa katsottiin yrityksen ympäristötoimia sekä työelämä- ja ihmisoikeuksia. Nollan pisteen yritys ei kerro riittävällä tavalla tuotanto-oloistaan, kerro hiilijalanjäljestään eikä sillä ole hiilineutraaliustavoitetta.  

Vuoden 2020 katsauksessa Luhdasta kerrotaan esimerkiksi, ettei se julkaise yrityksensä hiilijalanjälkeä, tavarantoimittajia tai tehtaidensa auditointien tuloksia.

Suomen edustusasut tehdään Kiinassa

MTV otti yhteyttä Luhtaan kysyäkseen, millaisissa oloissa Suomen edustusasut on tehty.

Luhdan vastuullisuusjohtaja Tia Rantasen mukaan edustusasut tehdään Kiinassa. 

Rantasen mukaan Kiinan tehtaiden tuotanto-olot varmistetaan ennen hyväksymistä auditoimalla ne itse. Luhta vaatii yhteistyökumppaneitaan allekirjoittamaan sen oman Code of Conduct -sopimuksen, jossa esimerkiksi lapsityövoiman ja pakkotyön käyttö on kielletty.

– Luhta on lisäksi sosiaalista vastuuta hankintaketjussa edistävän amfori BSCI:n jäsen, mikä omien prosessiemme ohella auttaa meitä huolehtimaan tuotannon sosiaalisesta vastuusta. Kiinan hallituksen työministeriön edustajat auditoivat lisäksi pörssilistattujen yritysten tehtaat säännöllisesti kerran vuodessa. Auditoinnit käsittävät pitkälle samat määritteet kuin BSCI amforin auditointitarkastukset.

Rantasen mukaan Kiinan tehtaat ovat saaneet hyvinkin erilaisia pisteitä: B, C ja D. Asteikolla B on hyvä, C hyväksyttävä ja D riittämätön.

– Puutteet löytyivät pääosin ylityötunneista. Tämä on haastava yhtälö allalla jossa ruuhkapiikkejä muodostuu tuotannon kausiluontoisuuden vuoksi. Teemme koko ajan yhteistyötä tehtaiden kanssa että ylityöt pysyvät sovituissa puitteissa, Rantanen kertoo MTV:lle.

Rantasen mukaan myös edustusasujen kankaiden toimittajat on kartoitettu yhtiön omasta toimesta eikä esimerkiksi uiguurien pakkotyöhön liitetyltä alueelta tulevaa kangasta ole käytetty tuotannossa.

– Osana North Star (Luhdan oma tuotannonohjausprosessi) -prosessia tarkastamme materiaalien alkuperän ennen kauden aloitusta. Emme käytä materiaaleja tai työvoimaa korkean riskin alueilta. Edellisen 2019/20, nykyisen 2021/22 tai nyt tuotannossa olevien mallistojen osalta meillä ei ole materiaaleja kyseiseltä alueelta, Rantanen vastaa MTV:n kysymykseen. 

Ovatko Luhdan vakuuttelut vastuullisuudesta uskottavia?

Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme sanoo, että uskottava vastuullisuustyö vaatii rutkasti enemmän läpinäkyvyyttä kuin mitä Luhta vastauksissaan on tarjonnut.

– Yrityksen oma auditointi on tärkeää, mutta usein omavalvonnasta puhutaan pukki kaalimaan vartijana -ilmiönä. Tarvitaan kolmannen osapuolen auditointeja ja standardien tulee olla kolmannen osapuolen asettamia.

Pelkkä jäsenyys yritysvastuullisuusjärjestelmä Amfori BSCI:ssä ei riitä, vaan auditointien tuloksista tulee viestiä läpinäkyvästi ja kertoa, miten epäkohtiin puututaan. Kiinalaisviranomaisten omia auditointeja Lumme ei pidä kovinkaan uskottavana.

Lumme muistuttaa, että kiinalaisessa tuotannossa työaikaan liittyvät kysymykset ovat krooninen ongelma. 

– Osin kyse on siitä, että normaali työaika minimipalkalla ei riitä elämiseen. Silloin työntekijöillä on myös halu tehdä paljon töitä toimeentulon parantamiseksi. Se ei ole pelkästään yhden yrityksen käsissä. Ongelmallista on myös se, ettei Kiinassa sallita työntekijöiden järjestäytymistä. 

– Sen tulisi olla niin, että tehtaan matalin palkka riittää elämiseen ja ylityö on vapaaehtoista. 

Mitä tulee uiguurien pakkotyöhön, pelkän Xingjiangin alueen tekstiilituotannon välttäminen ei takaa pakkotyövapaata tuotantoa.

– -Uiguureja saatetaan siirtää toisille alueille Kiinassa tekemään työtä. On tärkeää, että Luhta tuntee omat tavarantoimittajansa, mutta sen lisäksi vaaditaan tutkimusta esimerkiksi siitä, onko tehtailla tai niiden omistajayrityksillä linkkejä valtion pakkotyöohjelmiin. 

Vastuullisuustyö on aloitettu

Tällä hetkellä yritysten vastuullisuustyö on pitkälle heidän omalla kontollaan, vaikka yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia.

Luhdan vastuullisuusjohtaja Tia Rantanen sanoo, että Luhta on alkanut rakentaa uutta vastuullisuusohjelmaa tämän vuoden keväällä, johon on kuulunut yrityksen sisällä lukuisia projekteja. 

– Vastuullisuudesta yleisesti voin kertoa, että se on Luhdalle tärkeä osa liiketoimintaa, Rantanen sanoo.

Vastuullisuustyöstä on tarkoitus raportoida tulevien kuukausien aikana vielä lisää.

– Toivon että Luhdalla nyt ryhdyttiin tähän työhön kunnianhimoisesti, Eetti ry:n Maija Lumme kommentoi.

Lumme sanoo, että tyypillisesti vastuullisuustyötä perusteellisesti tekevät yritykset viestivät siitä myös näkyvästi. 

– Se vie työaikaa ja resursseja, joten yritykset haluavat kertoa siitä. En ole törmännyt moneenkaan toimijaan, jossa kynttilää pidettäisiin vakan alla.

Lumme muistuttaa, että yritysvastuullisuus on jatkumo, jossa löytyy aina parannettavaa.

– Sinänsä voisi ajatella, että Luhta toimii vastuullisesti, kun he eivät mene sieltä, missä aita on matalin. Mutta jos kuluttaja haluaa ostaa mahdollisimman vastuullisesti tuotetun vaatteen, josta tiedetään, missä se on tehty, mistä kankaat tulevat ja materiaalit on vaihdettu kestävästi tuotettuihin, se ei olisi Luhdan tuote. Valitettavasti. 

Yritysten vastuullisuus kiinnostaa kuluttajia enenevässä määrin, mutta vastuullinen kuluttaminen ei pitäisi olla kuluttajan itsensä vastuulla, Maija Lumme muistuttaa.

– Ei pitäisi olla olympiaurheilijan vastuulla, mikä edustuspuku pistetään päälle. Ei voi olla käyttäjän vastuulla huolehtia, ettei vaatteen tuotannossa ole loukattu ihmisoikeuksia. Sen täytyy olla lainsäädännössä.

MTV kysyi myös Suomen Olympiakomitealta, millä perustein Luhta valittiin yhteistyökumppaniksi ja oliko vastuullisuus kriteereinä valinnassa.

Olympiakomitealta kysyttiin seuraavaa:

– Millä perustein Luhta valittiin yhteistyökumppaniksi?
– Onko vastuullisuus kuulunut valintakriteeristöön?
– Miten tärkeää yhteistyökumppanin vastuullisuus on Olympiakomitealle?

Näin Olympiakomitean myyntijohtaja Ville Köngäs vastasi MTV:lle:

– Luhta valikoitui kumppaniksi kilpailutusprosessin (2017) kautta joka on tehty julkisia hankintoja koskevan lain mukaisesti. Kilpailutuksen kautta etsittiin yhteistyökumppania, joka pystyy vastaamaan huippu-urheilun vaatimuksiin ja joka kykenee varustamaan kaikki Olympiakomitean kautta monilajisiin, kansainvälisiin kilpiluihin osallistuvat joukkueet. Tällaisia kilpailuja ovat talvi- ja kesäolympialaisten ohella mm. nuorten olympialaiset ja Euroopan kisat (European Games). 
– Olympiakomitea noudattaa hankinnoissa hyvän hallinnon ja läpinäkyvyyden periaatteita. Huomioimme myös ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun. 
– Olympiakomitean johdolla valmistunut (2020) urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma toimii Olympiakomitean ja koko urheiluyhteisön vastuullisuustyön raamina. Käymme jatkuvaa keskustelua vastuullisuusohjelman teemoista myös kumppaneidemme kanssa yhteistyön kehittämiseksi.