Koronavirusmuunnoksen leviäminen hankaloittaa pandemian kehityksen ennakointia. Kuukauden tai parin päähän tehtäviin mallinnuksiin ja niistä johdettuihin skenaarioihin vaikuttaa se, miten epidemia etenee ja miten virus käyttäytyy.
Aiempaa herkemmin tarttuvan ja nopeammin leviävän virusmuunnoksen liikkeiden ennakoinnissa ei välttämättä ole hyötyä siitä, mitä aiemmin pandemian aikana on opittu.
– Se on ehkä se päähuolenaihe tässä yhtälössä. Että kuinka sen vaikutus näkyy, kertoo STT:lle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen.
Arvioihin vaikuttaa epidemiavaiheen lisäksi se, kuinka hyvin rajoitustoimet purevat. Niiden vaikutus riippuu siitä, miten ihmiset käyttäytyvät eli jaksetaanko ohjeistuksia noudattaa vai ei.
Epidemian pahentumisen ja lähikuukausien tilanteen määrittää ehkä myös se, kuinka kauan virusmuunnoksen väestöleviämisvaiheeseen siirtymistä voidaan torjua. Väestöleviämisen viivyttämisellä pelataan aikaa, jolloin yhä suurempi joukko riskiryhmien ihmisistä saadaan rokotettua tautia vastaan.
– Kuten tähänkin asti pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja, pyritään siihen, että ihmiset eivät liikkuisi isoissa joukoissa sellaisissa olosuhteissa, joissa on oikeasti iso riski näiden tartuntojen nopeaan leviämiseen, ja noudatetaan muitakin tartuntojen estämiseen tähtääviä toimia. Ei se ole sen monimutkaisempaa, Salminen sanoo.
Rajoitukset voimassa, kunnes laumasuoja saavutettu
Mikäli ohjeistuksista lipsutaan, on Salmisen mukaan riskinä se, että huonosti käy. Tilanne ei ole vakaa ennen kuin massarokotuksilla on saavutettu laumasuoja virusta vastaan.
– Sairaalahoidon ylikuormitus ja korkean kuolleisuuden riski pysyy niin kauan kunnes henkilöt, joilla on korkea riski joutua sairaalaan tai menehtyä, on rokotettu, Salminen toteaa.
Riskiryhmien ja vanhempien ikäryhmien rokottamisen jälkeen itse epidemian kiihtymisen mahdollisuus ei vielä katoa, mutta sen aiheuttamat välittömät vaikutukset ovat pienemmät. Jos koronavirus leviää, sairastumisen välittömät vaikutukset eivät heti näy esimerkiksi sairaaloissa, kun tartuntoja saavat nuoremmat ja terveemmät ihmiset.
Kaikkein myönteisimpienkin arvioiden mukaan ei-riskiryhmien ja nuorten ihmisten rokotukset alkavat aikaisintaan loppukesästä, ehkä vasta syksyllä. Tartuntamäärien painaminen matalaksi tapahtuu siksi hitaasti.
– Paljon nopeammin päästään siihen, että sairaalahoidon ei pitäisi enää niin paljon kuormittua ja kuolemien pitäisi vähentyä aika paljon. Ei ehkä ihan nollaan, mutta kuitenkin huomattavasti, arvioi Salminen.
Mikäli epidemiatilanne pahenee, tulee Salmisen mukaan harkita rajoitusten ja suositusten kiristämistä.
Lue myös: THL:n Mika Salmisen mukaan hiihtolomareissut voivat saada koronan kiihtymään: "En lähtisi huvittelumatkalle"
Pääsiäisen viettoon pätee sama kuin jouluunkin
Joulun ja uudenvuoden alla suomalaisia kehotettiin pysymään kotonaan. Sama ohjeistus pätee niin hiihtolomien kuin pääsiäisenkin viettoon.
– Sellainen matkustaminen matkustamisen takia ei ehkä nyt ole kaikkein paras idea tämän kevään aikana. Sitä pitäisi yrittää vähentää, sanoo Salminen.
Salminen muistuttaa, että matkustamalla ei aseta riskiin vain itseään, vaan kotiin palatessa uhkana on tartuntojen leviäminen paikallisesti. Mikäli matkustamiselle on hyvä syy, tulisi matkan aikana pyrkiä siihen, että pysyttelee omassa pienessä lähipiirissään.
Kesään mennessä tilanne toivon mukaan helpottaa, mikäli sama viruksen leviämisen kausivaihteluilmiö kuin viime vuonna toistuu tänäkin vuonna. Hengitystievirukset yleensä hiipuvat kesällä.
– Suomalaiset on pärjänneet ja jaksaneet tähän asti. Nyt sitten on tavallaan viimeinen puristus tämä kevät, että päästäisiin parempaan, Salminen kannustaa.