Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan suomalaisten rokotevastaisuus ei ole kasvanut mitenkään merkittävästi viime vuosina.
– MPR- eli tuhkarokkorokotteen kattavuus on se, mistä ollaan oltu eniten huolissaan. Siinä on parin prosentin lasku, mutta monen muun rokotteen kohdalla kattavuus on noussut. Sen takia tällaista laajamittaista rokotevastaisuuden kasvua ei ole Suomessa tapahtunut.
Vaikka MPR-rokotteen kattavuus onkin laskenut viime vuosina 97 prosentista noin 95 prosenttiin, on Puumalaisen mukaan lasten pneumokokki- ja rotavirusrokotteiden kattavuus noussut noin 94 prosentiin.
Myös influenssarokotteen kattavuus on THL:n rokotusrekisterin tietojen mukaan kasvussa, ja lasten niin sanotun viitosrokotteen kattavuus on pysynyt hyvänä.
Täyskieltäytyjiä vain noin prosentti
THL:n kyselytutkimusten mukaan rokotuksista kokonaan kieltäytyviä perheitä on ollut Suomessa jo pitkään vain noin prosentin verran, kertoo Puumalainen.
– Enemmän on niitä perheitä, jotka viivästyttävät rokotusten aloittamista tai valikoivat, mitä rokotuksia otetaan ja mitä ei.
Yleisimpiä syitä rokotekielteisyyteen ovat hänen mukaansa epäilevä suhtautuminen moderniin lääketieteeseen ja asiantuntijoiden tuottamaan tietoon ylipäänsä.
Niin sanottuun rokotepakkoon Puumalainen ei kuitenkaan usko.
– Uusi tartuntautilaki tuli voimaan maaliskuun alussa. Tätä lakia valmistellessa asiantuntijat olivat laajalti sitä mieltä, että kyllä tämä vapaaehtoinen rokottautuminen on edelleen se tie, jota pitkin Suomen kannattaa mennä. Kannattaisin itse kyllä tätä.
Hänen mukaansa rokotusvastaisille vanhemmille määrätyt erilaiset pakkokeinot, kuten sakot tai sosiaalitukien eväykset, kärjistäisivät Suomen yhteiskunnallista keskustelua eivätkä olisi helposti toteutettavissa.
– Vapaaehtoisessa tiessä varmistetaan, että terveyspalvelut ovat riittävät ja riittävän laadukkaat. Tiedon lisäämisellä ja perheiden kanssa käytävällä keskustelulla päästään riittävään rokotuskattavuuteen.