Tutkimuksen perusteella ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että lihavuus johtuisi lihansyönnistä.
Runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden syöminen on yhteydessä lihavuuteen. Tämä ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta.
Laitoksen tiedotteen mukaan runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien naisten todennäköisyys olla lihava on yli kolminkertainen ja miesten lähes kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin.
Runsas lihan kulutus on yhteydessä lihavuuteen kaikilla koulutustasoilla, mutta matalasti koulutetuilla lihavuuden todennäköisyys on suurempi kuin korkeasti koulutetuilla.
Tutkimuksessa lihavuuden yhteyttä selvitettiin ensimmäistä kertaa samanaikaisesti runsaaseen lihan kulutukseen ja epäterveellisiin elintapoihin. Näistä otettiin mukaan liikkumattomuus, alkoholin riskikäyttö, tupakointi ja vähäinen vihannesten sekä hedelmien syönti.
Tutkimuksessa lihavuuden määritelmänä pidettiin painoindeksin (BMI) raja-arvoa 30.
Puutteistaan huolimatta painoindeksi on riittävä mittari väestötason tarkasteluissa, THL:n erikoistutkija Laura Sares-Jäske sanoo. Tutkimuksen aineisto koostui noin 4 500 suomalaisesta aikuisesta.
– Painoindeksi ei välttämättä luokittele yksilöitä oikein, koska se ei esimerkiksi huomioi lihasmassaa, Sares-Jäske sanoo STT:lle.
– Isoissa aineistoissa se on kuitenkin yleisesti käytetty mittari, joka luokittelee ihmisiä tarpeeksi tarkasti.
Suomalaisista aikuisista miehistä normaalipainon ylittää melkein kaksi kolmasosaa ja naisista selvästi yli puolet, ilmenee Lääkäriseura Duodecimin Terveyskirjaston tiedoista. Suomessa lihavien aikuisten määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.
Huomenta Suomen vieraana aiheesta puhumassa oli THL:n erikoistutkija Laura Säres-Jäske. Miten tutkija kehottaa vähentämään lihan syömistä? Katso haastattelu yllä olevalta videolta!
Yhteys epäterveellisiin ruokatottumuksiin?
Vaikka tutkimuksessa havaittiin yhteys runsaan lihansyönnin ja lihavuuden välillä, siitä ei voi vetää johtopäätöstä, että lihavuus johtuisi lihansyönnistä, Sares-Jäske huomauttaa.
– Nämä ovat poikkileikkaustuloksia. Silloin ei voi sanoa, että lihansyönti aiheuttaisi lihavuutta. Ne olivat ainoastaan yhtä aikaa havaittuja ilmiöitä tutkimuksessa.
– Toisin sanoen niillä henkilöillä, jotka tutkimuksen viisiportaisen luokituksen mukaan söivät eniten lihaa, oli suurempi todennäköisyys olla lihavia.
Lihavuuden taustalla mahdollisesti vaikuttavia epäterveellisiä elintapoja pyrittiin tutkimuksessa vakioimaan niin, ettei niiden vaikutus sekoittaisi lihansyönnin ja lihavuuden yhteyttä, joka oli tutkijoiden keskeisin tutkimuskohde.
Tästä huolimatta lihavuuden taustalla on todennäköisesti paljon tekijöitä, joita tutkimuksessa ei ole voitu ottaa huomioon.
– Vaikka yritimme saada mahdollisimman itsenäisen yhteyden muiden elintapojen vakioinnin kautta, taustalla on myös varmasti muita tekijöitä, Sares-Jäske sanoo.
– Tutkimuksen keskeinen tulos ei ole se, että lihansyönti olisi päätekijä lihavuuden taustalla. Se on vain yksi pieni osa kaikkien elintapojen paletissa.
Sares-Jäsken mukaan aiemmissa tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että lihansyönti saattaa olla yhteydessä epäterveellisiin ruokatottumuksiin.
– Lihansyöjät esimerkiksi syövät keskimäärin vähemmän kasviksia ja hedelmiä.
Liha maistuu liian hyvin
Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 350 grammaa viikossa, mikä tarkoittaa korkeintaan 50 gramman päiväannosta.
Suomessa asuvien aikuisten miesten vuorokautinen kulutus lähenteli Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan 200:aa grammaa, ja naistenkin kulutus ylitti sadan gramman rajan.
– Valitsimme tutkimuskohteeksi lihansyönnin, koska tiedämme, että lihankulutuksella on epäsuotuisten terveysvaikutusten lisäksi ympäristövaikutuksia, Sares-Jäske kertoo.
– Haluamme kuitenkin korostaa, että lihansyönti on vain yksi osa kokonaisuutta. Jos kuluttaa reilusti lihaa, sitä olisi hyvä pyrkiä vähentämään ja korvaamaan kasviperäisillä tuotteilla ja esimerkiksi kalalla.
Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään 500 grammaa päivässä. Miehistä vain noin joka seitsemäs ja naisista noin joka viides syö suosituksen mukaisesti.
Ruokavaliomuutoksia tuettaessa olisi tärkeää välttää vastakkainasettelua.
– Pienilläkin askelilla voi saavuttaa merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä, jos tarpeeksi moni on muutoksessa mukana. Vähittäinen lihan korvaaminen kasvikunnan tuotteilla on jo hyvä alku, toteaa THL:n tiedotteessa erikoistutkija Laura Paalanen.