Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa voi olla vielä mutkia matkassa, mutta iso pyörä on lähtenyt jo pyörimään. Näin Nato-juna etenee tästä eteenpäin.
Seuraava vaihe on se, että Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittavat ensi tiistaina Brysselissä liittymispöytäkirjat.
Uuden Nato-jäsenen hyväksyminen, eli maan liittymispöytäkirjan ratifiointi, vaatii jokaiselta jäsenmaalta sen lainsäädännön mukaisen prosessin. Joissakin riittää pelkkä parlamenttiäänestys, mutta useimmissa maissa hyväksyntä pitää saada muiltakin valtioelimiltä, kuten ylähuoneelta ja presidentiltä tai monarkilta.
Lue myös: Haavisto: Suomi noudattaa Madridissa sovittua – yksittäisistä henkilöistä tai nimilistoista ei keskusteltu Turkin kanssa
Ennen ensi tiistaita mikään maa ei voi ratifiointia tehdä, mutta muutama parlamentti on jo äänestänyt Suomen ja Ruotsin hyväksymisestä. Tällaisia maita ovat Kanada, Viro, Tanska ja Norja.
Suurin osa muistakin Nato-maista on ilmaissut vahvaa tukea Suomen ja Ruotsin hakemuksille. Osassa niistä käsittely on jo aloitettu.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa senaatin ulkoasianvaliokunta on jo järjestänyt kuulemisia. Siellä hyväksyntä vaatii senaatin kahden kolmasosan tuen.
Epävarmuutta liittyy ennen kaikkea Turkkiin. Presidentti Recep Tayyip Erdogan painotti eilisessä tiedotustilaisuudessaan, että Turkki seuraa tarkkaan, miten Suomi ja Ruotsi pitävät sovitusta kiinni. Hänen tulkintansa yhteisymmärrysasiakirjan sisällöstä on jyrkkä.
Kroatiakin on vielä pieni kysymysmerkki, sillä maan presidentti Zoran Milanović uhosi keväällä, ettei hyväksy uusia jäseniä, ellei Bosnian vaalilakia muuteta. Maan hallitus on eri linjoilla ja edessä voisi olla perustuslaillinen kriisi, jos presidentti kieltäytyy hyväksymästä parlamentin päätöstä.
Lue myös: Turkki toimii vastahankaisesti, koska se testaa saamaansa valtaa: "Turkki on kerännyt viime vuosina kovaa valtaa, mitä saa tekemällä muiden ”likaisia töitä”
Koko ratifiointiprosessin arvioidaan vievän kuukausista vuoteen. Suomen ja Ruotsin hakemukset osuvat sikäli hyvään saumaan, että lähiaikoina Nato-maissa ei juurikaan ole edessä vaaleja. Kun puhutaan 30 maan joukosta, poliittinen turbulenssi ja ylimääräiset vaalit tai muut hidasteet eivät ole kuitenkaan täysi mahdottomuus.