Suomen Nato-hakemuksen ensimmäisiä ratifiointipäätöksiä on tulossa kesän aikana useista Nato-maista. Suomesta voi tulla Naton jäsen vasta sitten, kun kaikki 30 nykyistä jäsenmaata ovat Suomen hakemuksen hyväksyneet. Ratifiointivaiheen kesto voi olla muutamista kuukausista kokonaiseen vuoteen.
Ulkoministeriössä ja Suomen Nato-maiden suurlähetystöissä on kevään ajan tehty paljon töitä sen eteen, että Suomen Nato-hakemus ratifioitaisiin eli hyväksyttäisiin nopeasti.
Suurlähetystöt ovat edistäneet asiaa ja Suomen valtiojohto on pitänyt Nato-maihin yhteyttä.
Ensimmäisiä ratifiointipäätöksiä odotetaan kesän aikana.
– Moni maa on todennut, että ne pyrkivät saamaan ratifiointipäätöksen aikaan ennen parlamenttinsa kesätaukoa ja tämä on sellainen asia, johon kovasti kannustamme. Muun muassa Pohjoismaat ja Saksa ovat kertoneet nopeasta ratifioinnista, kun ulkoministeri Haavisto oli Berliinissä viikonloppuna Naton ulkoministerikokouksessa, kertoo ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Piritta Asunmaa.
Ulkoministeriö kertoo siis ainakin Tanskan, Norjan, Islannin ja Saksan lupailleen nopeita päätöksiä. Julkisuudessa myös ainakin Baltian maat, Britannia ja Yhdysvallat ovat puhuneet ripeistä liikkeistä.
Todennäköisesti myös monet muut Euroopan maat, joihin Suomella on hyvät suhteet, tekevät ratifiointeja viivyttelemättä.
Turkki vastustaa vielä
Suurin huoli liittyy tällä hetkellä Turkkiin, jonka hämmästystä herättäneet syytökset terrorismin tukemisesta on taklattava pois jäsenyyden tieltä. Ulkoministeriössä ollaan luottavaisia siihen, että asiat vielä hoituvat myös Turkin kanssa.
– Turkki on tuonut julkisuuteen tiettyjä huolia, jotka liittyvät Suomeen ja Ruotsiin. Näitä kysymyksiä selvitetään Turkin viranomaisten kanssa ja uskon, että asia kyllä ratkeaa. Tämän eteen teemme vakaasti töitä kaikilla tasoilla, Asunmaa sanoo.
Lähi-idän uutisoitiin erikoistunut AL-Monitor -lehti kirjoittaa, että Turkilla olisi ongelmia ennemmin Ruotsin kuin Suomen kanssa. Ongelmat juontavat juurensa lähihistoriaan ja monen länsimaan tuelle kurdien YPG-joukoille taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan. Turkin ja kurdien välit ovat vähintään huonot, usein vihamieliset.
Lue myös: Näin Erdoganin Nato-ärhentely Suomelle ja Ruotsille näkyi Turkin mediassa: "Vaikka he ilmoittaisivat, että luovuttavat terroristit meille, emme usko heitä"
”PKK-kysymys on Turkille ikuisuuskysymys” – mutta miten se liittyy Suomeen? Turkki-analyytikko selventää
Turkki voi viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-prosessia – asiantuntija avaa syitä Erdoganin riskipelille: "Turkki ei ota käskyjä Venäjältä"
Turkki hyökkäsi Suomea vastaan kriittisellä hetkellä – asiantuntijan mukaan Erdoganin raju peli asettaa koko Naton hankalaan asemaan
Ennen ratifiointivaihetta Suomi ja Ruotsi käyvät Naton kanssa alustavat liittymiskeskustelut, jotka kestävät päivän tai pari. Liittymiskeskustelujen jälkeen tehdään liittymispöytäkirja, joka puolestaan mahdollistaa ratifiointivaiheen käynnistymisen.
Nato-prosessi jatkuu nyt ulkomailla.
– Meidän tavoite ja Naton tavoite on että nämä liittymiskeskustelut käytäisiin hyvinkin pikaisesti. Toivottavasti vielä tällä viikolla, Asunmaa vahvistaa.
Nato-maiden nopeudesta riippuu se, onko Suomen Nato-jäsenyys muutaman kuukauden vai noin vuoden päässä.