Turkki on lepytetty, mutta tutkija ei vielä kokonaan huokaisisi helpotuksesta Nato-prosessissa: "Pitää varautua, että yllätyksiä tulee"

Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittivat eilen yhteisymmärrysasiakirjan, joka sinetöi Turkin tuen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle. Turkki on aiemmin vastustanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja sanonut maiden tukevan terroristijärjestöjä.

Tulkitseeko Turkki eri tavalla yhteisymmärrysasiakirjaa? Nämä yksityiskohdat herättävät kysymyksiä

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu uskoo, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan sai käännettyä Nato-vyyhdin voitokseen kansansa silmissä.

– Varmasti tämä Erdoganille antaa mahdollisuuden näyttää kotiyleisölle, että katsokaas nyt, kannatti olla kovana, Uutisaamussa vieraillut Pesu pohtii.

Aaltola: Suomi voi olla Natossa syksyllä

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola arvioi, että Suomi voi parhaimmillaan olla Naton täysjäsen jo syksyllä,. Hän ei kuitenkaan vielä korkkaisi samppanjapulloa. Aaltola ennakoi Turkin voivan jarrutella Suomen ja Ruotsin tietä sotilasliittoon vielä myöhemmissä vaiheissa.

–  Turkki on selkeästi liikahtanut, mutta se ei tarkoita, että se ratifioisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pikavauhtia, hän sanoo STT:lle.

Aaltolan mukaan taustalla Turkki haluaisi päästä mukaan järjestelyyn, jossa Nato-joukot pystyvät liikkumaan tehokkaasti EU-alueella. Siinä on vielä paljon neuvoteltavaa ja tarkennettavaa, hän uskoo.

Aaltola pitääkin syksyä todennäköisempänä aiempaa arviotaan, jonka mukaan Suomi on Naton jäsen vasta vuodenvaihteen jälkeen.

–  Nyt kun ensimmäinen mutka on saatu oikaistua, se lisää luottamusta siihen, että tuleviakin mutkia saadaan oikaistua.

Ongelmia voi vieläkin tulla

Presidentti Niinistö kuvaili eilen tiistaina julkaisemassaan lausunnossa olevansa ilahtunut siitä, että Suomen matka kohti Nato-jäsenyyttä pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Matti Pesu muistuttaa, että vasta yksi ongelmista on nyt selvitetty.

– Eri maiden sisäpoliittiset tilanteet elävät ja pitää varautua siihen, että yllätyksiä tulee matkan varrella. Se on selvää, mutta nyt yksi iso este näyttää poistuvan.

Ongelmia voisi ilmaantua esimerkiksi äkillisistä voimasuhteiden muutoksista maiden parlamenteissa tai sisäpoliittisista turbulensseista, joissa maiden resurssit keskittyisivät muihin asioihin.

– Jos ja kun parlamenttien rutiini ja arki pyörivät normaalisti, kyllä Suomen ja Ruotsin hakemukset menevät siellä läpi omalla ajallaan.