Hallitus on esittänyt lahjaveron alarajan nostamista 4 000 eurosta 5 000 euroon. Lahjaveron idea on yksinkertainen, mutta lahjaverotus askarruttaa kuitenkin monia. Mikä lasketaan lahjaksi ja mikä ei?
Lahjaveron idea on tämä: veroa on maksettava, kun omaisuus siirtyy henkilöltä toiselle lahjana, joka ylittää kertasummana tai kolmen vuoden sisällä annetuissa erissä 4 000 euroa.
Perintö- ja lahjaverouudistus on virkamiespohjan lausuntokierroksella ja lopullisia päätöksiä tehdään budjettiriihessä.
Mikäli esitys menee läpi, perintö-ja lahjaverotus kevenee kaikissa portaissa. Esityksen mukaan pienemmät omaisuudet kannattaa antaa ensimmäisen veroluokan mukaan perintönä, mutta suuret omaisuudet lahjana.
Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä on nousemassa 4 000 eurosta 5 000 euroon.
Verohallinnon ylitarkastaja Jarmo Salminen painottaa, että lahjaverotuksessa on kysymys vastikkeettoman varallisuuden lisäyksen verottamisesta.
– Jos annat vaikka käytetyn auton lapsellesi ja sen käypä arvo on 4 500 euroa, silloin lahjaveroilmoitus on tehtävä ja veroa maksettava. On ihan sama, onko kyseessä tavara vai suora rahalahjoitus. Jos lahjan arvo on puolestaan alle 4 000 euroa, ilmoitusta ei tarvitse tehdä, Salminen sanoo.
Mistä ei tarvitse maksaa veroa?
Lahjaverosta verovapaita lahjoituksia kuitenkin riittää.
Lahjaveroa ei tarvitse maksaa esimerkiksi lahjana annetusta koti-irtaimistosta tai koulutukseen ja kasvatukseen liittyvistä lahjoituksista, kuten erääntyneistä koulumaksuista tai opiskelija-asunnon erääntyneen vuokran maksamisesta opiskelijan puolesta.
Kuten edellä todettiin, rahana käteen annettu 4 000 euroa tai sen kolmen vuoden kuluessa ylittävä summa on verotettava lahja.
– Mutta jos maksaa vaikka lapsen ulkomailla asumisen ja matkoja 20 000 euroa, kyllä siitä pitää lahjaveroilmoitus tehdä. Veroviranomainen sitten tutkii, miten toimitaan ja millaista näyttöä rahojen käyttämisestä juuri tähän tarkoitukseen on.
Viikkorahat verotettava lahja?
Salminen muistuttaa, että lahjaveroilmoituksen tekeminen on aina lahjansaajan vastuulla.
– Kun saat syystä tai toisesta rahalahjana 4 000 euroa tai yli 4 000 euron lahjoituksen, lahjaveroilmoitus on tehtävä.
Ohjenuoraa voisi soveltaa myös lapsille annettavaan viikko- tai kuukausirahaan, mutta Salmisen mukaan ne eivät ole lähtökohtaisesti lahjaverotuksen piiriin kuuluvia.
– Jos annetaan muutamia kymppejä tai pienempiä summia, useinhan ne menevät esimerkiksi hampurilaisiin tai muihin herkkuihin, eli ne voidaan katsoa elatukseen meneviksi kuluiksi eikä verolain tarkoittamiksi lahjoituksiksi.
Sama pätee esimerkiksi kännykkälaskujen maksamiseen tai matkapuhelimen ostamiseen.
Verottaja saa tietoja omaisuuden kasvusta
Kun veroilmoituksen tekeminen ja veronmaksaminen ovat lahjansaajan vastuulla, saatetaan ajatella, että kiinnijäämisen riski on pieni.
Salminen antaa kuitenkin esimerkin tilanteesta, jossa verottajalle tulee tieto merkittävästä varallisuuden lisääntymisestä.
– Jos joku vaikka ostaa lapselleen 50 000 euron arvoisen auton. Lapsi – jolla ei ole omia tuloja – on juuri 18 vuotta täytettyään saanut kortin ja hänen nimiinsä ilmestyy rekisterissä tuollainen auto. Siinä vaiheessa ollaan tilanteessa, että varallisuuden lisäyksen johdosta Verohallinto saattaa pyytää selvittämään, olisiko esimerkiksi tuloveroilmoituksessa jäänyt tuloja ilmoittamatta.