Puolustusvoimien upseerin mukaan toinen Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutun toimittajista oli häneen yhteydessä jutun tekovaiheessa jakaakseen huolensa toimituksen hallussa olevista salaisista asiakirjoista.
Upseeri kertoi poliisin lisätutkinnassa tavanneensa toimittaja Laura Halmista kolme tai neljä kertaa kevään ja syksyn välillä vuonna 2017 ja nähneensä tämän hallussa olevaa materiaalia. Upseerin mukaan Halminen kertoi saaneensa materiaalit jutun toiselta kirjoittajalta Tuomo Pietiläiseltä.
– Halmisen minulle näyttämät dokumentit olivat paperisia tulosteita eli eivät alkuperäisiä dokumentteja, joissa olisi näkynyt alkuperäinen käsin kirjoitettu päivämäärä ja allekirjoitus. Esimerkkinä tällaisesta materiaalista oli tiedustelun ylimmän johdon säännönmukaisten kokousten pöytäkirjoja, joista minulle tuli vaikutelma, että ne olivat copy pastettuja jostain, upseeri sanoi poliisikuulustelussa.
Useissa papereissa oli upseerin mukaan salainen tai erittäin salainen -leima. Hän sanoi ottaneensa papereista kuvia ja toimittaneensa ne pääesikunnan vastatiedusteluosastolle.
– Kerroin Halmiselle, että minun on Puolustusvoimien virkamiehenä pakko kertoa asiasta työnantajalleni. Halminen sanoi ymmärtävänsä asian.
Upseerin käsityksen mukaan Halminen halusi edistää tietovuodon selviämistä.
– Minulle tuli vahva näkemys siitä, että Halminen on hyvin maanpuolustushenkinen ihminen ja hän halusi auttaa Puolustusvoimia tietovuodon selvittämisessä, upseeri sanoi.
Lue myös: Viestikoekeskus-juttu käräjille, keskiössä Brysselissä saatu muistitikku ja tietovuoto: HS:n epäillään saaneen salaisia sotilastiedustelutietoja jo vuosia aiemmin
Toimittaja: Useampi HS:ssa tiesi asiakirjoista jo kesällä 2017
Toimittaja Halmiselta kysyttiin kuulusteluissa yhteydenpidosta upseerin kanssa. Halminen kieltäytyi pääosin vastaamasta kysymyksiin vedoten lähdesuojaan.
Häneltä kysyttiin lisäksi muun muassa sitä, kuinka moni Helsingin Sanomissa tiesi hallussa olleesta materiaalista kesällä 2017.
– Arvatenkin useampi. Kysymykseen pystyisi vastaamaan Helsingin Sanomien edustaja, jonka hallussa kyseinen materiaali on alun perin ollut eli toimittaja Tuomo Pietiläinen, Halminen sanoi.
Kuulustelija kysyi, kuinka moni tiesi materiaaleista syksyllä 2017.
– Normaalisti toimituksellisessa työssä mitä konkreettisemmaksi käy harkinta mahdollisen artikkelin tekemisestä tai julkaisusta, sitä useamman ihmisen on siitä tietoa saatava. (...) Viittaan tässä jo aiemmin suoritettuun esitutkintaan, jonka todisteista käy ilmi, että Pietiläinen on sähköpostitse usealle taholle kertonut ko. materiaalista.
Halminen sanoi, ettei tiedä, milloin Pietiläinen on kertonut siitä esimiehilleen ja vastaavalle päätoimittajalle Kaius Niemelle.
Miksi Puolustusvoimat ei estänyt julkaisua, jos se tiesi jutun valmistelusta?
Toimittaja Pietiläinen on ottanut lisälausumassaan kantaa lisätutkinnan tietoihin. Hän sanoo, että lisätutkinnan perusteella Puolustusvoimien virkamiehillä on ollut ennakkoon tieto HS:n hallussa olleista asiakirjoista, mutta he eivät ole tehneet mitään jutun teon estämiseksi.
– Puolustusvoimilla olisi ollut sille laissa säädetyn tehtävän perusteella velvollisuus ryhtyä estämään Tuomo Pietiläisen ja muiden vastaajien menettelyä keväällä, kesällä ja syksyllä 2017, mikäli se olisi katsonut, että Helsingin Sanomien juttujen valmistelussa käytettäisiin turvallisuussalaisuuksia.
Pietiläinen sanoo, että Puolustusvoimien toiminta asiassa ei ole ollut loogista.
– Se on jostain selittämättömästä syystä vasta jälkikäteen ryhtynyt väittämään vastaaja Laura Halmisen Puolustusvoimien tiedustelussa toimineelle upseerille esittämiä asiakirjaotteita ja muistiinpanoja sellaisiksi, että ne olisivat sisältäneet turvallisuussalaisuuden alaista tietoa.