Nettipoliisi Marko Forssin mukaan Facebookissa tai muualla sosiaalisessa mediassa kuvan levittänyt henkilö voi syyllistyä kunnianloukkaukseen.
Moni yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä lienee törmännyt ilmiöön, jossa pyydetään jakamaan kuvaa esimerkiksi epäillystä kännykkävarkaasta. Myös Forssille ilmiö on valitettavan tuttu.
– Yleisiä ovat tapaukset, joissa henkilön epäillään houkutelleen lapsia autoon ja sitten varoitetaan tietynlaisesta autosta jollain alueella. Eihän noiden viestien jakamisesta ole yleensä mitään muuta kuin haittaa, Forss painottaa.
Jos lapsi kertoo vanhemmilleen autoon houkuttelusta, pitää asiasta Forssin mukaan ilmoittaa poliisille, eikä lähteä levittämään tietoa ensimmäiseksi verkossa.
– Yleensä rikosnimikkeenä puhutaan kunnianloukkauksesta, jos vaikkapa valokuvassa yksilöidään henkilö, ja perättömästi väitetään hänen syyllistyneen rikokseen. Sinänsä rikokseen ei syyllisty, jos vain varoittaa punaisesta autosta tietyllä alueella, jos sitä ei yksilöidä sen tarkemmin.
Ongelmalliset kännykkävarkaudet
Forss muistuttaa, että vaikka kuvaa ei olisi itse verkkoon ladannut, voi kuvan levittäjäkin syyllistyä kuvan lataajan tavoin kunnianloukkaukseen.
– Tällaisista tapauksista on tullut käräjillä tuomioita.
Toinen varsin yleinen esimerkki liittyy kännykkävarkauksiin. Näissä tapauksissa puhelimen anastanut henkilö on ottanut itsestään kuvia, jotka päätyvät esimerkiksi pilvipalvelun kautta puhelimen oikean omistajan haltuun.
– Mikäli tällaista kuvaa kännykkävarkaasta levittää eteenpäin, niin lähtökohtaisesti kunnianloukkaus ei täyty, jos julkaisijalla on ollut vilpitön tarkoitus saada tekijä kiinni ja kuvassa on oikeasti puhelimen anastanut henkilö. Tämä ei tietenkään oikeuta lynkkaus- tai loukkausviesteihin kuvan levittämisen ohessa.
Forssin mukaan toinen juttu on, jos kuva rikoksen selviämisen jälkeen jätetään näkyville ja siihen liittyy jonkinlainen häpäisytarkoitus.
– Näissä tapauksissa voidaan syyllistyä kunnianloukkaukseen, vaikka henkilö olisikin puhelimen varastanut.
Vanhus leimattiin pedofiiliksi
Millaisia tietoja sitten Facebookissa tai muualla sosiaalisessa mediassa voi jakaa?
– Kaikki huhupuheet, josta sinulla itsellä ei ole mitään hajua, niin suosittelen, että niitä ei jaeta eteenpäin. Poliisin tiedotteita ja tiedotteiden pohjalta tehtyjä uutisia voi puolestaan jakaa huoletta.
Forss toteaa, että tiedon leviäminen netissä saa helposti aika hurjat mittasuhteet. Nettipoliisi kertoo tapauksesta, jossa vanha pappa oli kauppakeskuksessa epähuomiossa ottanut väärät ostoskärryt. Kärryissä oli kyydissä pieni lapsi ja luonnollisesti vanhemmat olivat tapauksesta järkyttyneitä.
– Lapsen vanhemmat olivat ottaneet papasta kuvan ja ladanneet sen nettiin väittäen henkilön olevan luultavasti pedofiili. Aivan tuulesta temmattu väite, kun kyse oli ennemminkin vanhuuden tuomasta höperyydestä. Tästä huolimatta porukka oli silmääkään räpäyttämättä jakanut kuvaa varoittaen pedofiilistä.
Nettiaikana petoksia tehtaillaan paljon erilaisilla osto- ja myyntipalstoilla. Forss sanoo, että lähtökohtaisesti, jos kokee tulleensa huijatuksi kaupanteon yhteydessä, voi kyseisestä myyjästä varoittaa muita.
– Mutta jos julkaiset sen yhteydessä arkaluontoista tietoa, ja teet sen loukkaavassa mielessä, se voi kääntyä kunnianloukkaukseksi.