Tiedemaailmassa on kohistu Venuksesta tehdystä fosfiinilöydöstä. Löytö saattaa tarkoittaa, että planeetalla olisi jonkinlaista elämää, sillä eliöiden tiedetään tuottavan fosfiinia.
Astrofyysikko, professori Brian Kpoberlein ei kuitenkaan hypi innoissaan tasajalkaa löydön tiimoilta. Hän kirjoittaa ajatuksia herättävässä artikkelissaan Forbesissa, että Venuksesta mahdollisesti löytyvä elämä saattaisi tarkoittaa pidemmälle ajateltuna sitä, että ihmiskunnan tulevaisuus on tuhoon tuomittu.
Lue myös: Tutkijat tekivät uskomattoman löydön avaruudesta: havaitsivat Venuksella mahdollisia viitteitä elämästä
Jos elämää pystyy syntymään Venukseen, sitä pystyisi kehittymään monelle muullekin planeetalle.
Venuksessa elämää = kaikkialla elämää
Kpoberlein toteaa, että mikäli Venuksen haastavissa olosuhteissa on syntynyt elämää, sitä olisi tällöin varmasti muuallakin maailmankaikkeudessa.
Tässä tullaan kuitenkin kuuluisaan Fermin paradoksiin siitä, missä kaikki ovat? Jos kerran maailmankaikkeus on elämää täynnä, niin joukossa pitäisi olla paljon erittäin älykkäitä eliömuotoja, jotka kommunikoisivat ympäri universumia. Emme ole kuitenkaan havainneet maapallon ulkopuolelta viitteitä minkäänlaisista älykkäistä elämänmuodoista.
Yksi mahdollisuus voisi olla, että älykkäät oliot eivät syystä tai toisesta halua ottaa yhteyttä Maan asukkaisiin ja meitä pidetään eräänlaisessa kosmisessa eläintarhassa.
Lue myös: Suomalaistutkijat kertovat, mitä Venuksen kaasukehän fosfiinilöytö tarkoittaa
Evoluution tuskaisa vaihe: Älykkäät eliöt tuhoavat lopulta itsensä?
Kpoberlein pitää kuitenkin uskottavampana vaihtoehtona teoriaa eräänlaisesta kosmisesta filtteristä. Ihmiskunnalle tämän filtterin periaate ei todellakaan lupaa auvoista tulevaisuutta.
Filtteriteorian mukaan elämää kyllä syntyy universumissa, mutta elämän evoluutiossa syntyy ennen pitkää vaikea ja kohtalokas vaihe, joka johtaa lopulta älykkäiden elämänmuotojen itsetuhoon.
Jos tällainen suodatin on olemassa, elämän löytyminen Venukselta todistaisi osaltaan, että filtteri ei toimi ainakaan alkeellisen elämän tapauksessa. Myös maapallolla elämää on syntynyt uudestaan ja se on monimuotoistunut nopeasti luonnonkatastrofien aiheuttamien joukkokuolemien jälkeen.
Avaruudesta ei ole kuitenkaan saatu merkkejä älykkäistä sivilisaatioista. Kpoberlein mukaan kosminen filtteri alkaisikin vaikuttaa vasta evoluution ja sivilisaatioiden nousun jälkeen.
Ihminen kykenee toimillaan muokkaamaan maapalloa nyt valtavasti. Ihmisen aiheuttamat ongelmat ovat aiheuttaneet huolta, että muiden elämänmuotojen ohella ajamme itseämmekin lopulta sukupuuttoon.
Käytännössä ihmiset olisivat siis parhaillaan toimimassa kosmisen filtterin mukaisesti: Olisimme tuhoamassa itsemme ennenkuin onnistumme kurkottamaan tähtiin.
Ajatus on pelottava. Kpoberleinin mukaan Fermin paradoksiin avaruuden hiljaisuudesta voi kuitenkin hyvin löytyä myös joku toinen syy. Hänen mukaansa ihmisten olisi kuitenkin joka tapauksessa syytä tarkkailla maapallon pitkän ajan näkymiä.