Tutkijat: Avaruudesta voi löytyä elämää 2–3 vuoden kuluttua – katse on nyt kääntynyt "hyseaanisiin" planeettoihin

Uudessa tutkimuksessa ehdotetaan, että elämää etsittäisiin kuumilta, veden peittämiltä eksoplaneetoilta, joiden kaasukehässä on paljon vetyä. Tutkijat antoivat tällaisille planeetoille englanninkielisen nimen Hycean, suomeksi siis esimerkiksi hyseaani tai hyseaaninen.

Tällaisilla planeetoilla tulee määritelmän mukaan olla kivinen ydin, joka koostaa yli 10 prosenttia planeetan kokonaismassasta. Lisäksi jopa 90 prosenttia planeetan massasta muodostuu vesikerroksesta.

Hyseaanit voivat olla säteeltään 2,6 kertaa suurempia kuin Maa, ja lämpötila voi nousta jopa 200 celsiusasteeseen. Vesi säilyy silti korkean paineen takia nestemäisessä muodossa.

"Se on vain yhdenlaista elämää – Maan elämää"

Kun tutkijat mallinsivat tällaisten planeettojen kaasukehiä, he huomasivat, että niiden kiertämää tähteä ympäröivä elämänvyöhyke voi hyseaanien tapauksessa olla leveämpi kuin Maan kaltaisilla planeetoilla.

Vesiplaneetat eivät siis ole elämän kannalta niin nirsoja siitä, kuinka kaukana tähdestä niiden kiertorata sijaitsee.

– Hyseaaniset planeetat avaavat kokonaan uuden reitin ulkopuolisen elämän etsinnöissämme, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Nikku Madhusudhan.

– Onpa elämä Maan päällä kuinka monimuotoista tahansa, se on vain yhdenlaista elämää – Maan elämää. Sorrumme helposti ajattelemaan, että elämää pitäisi etsiä vain Maan kaltaisista paikoista, jatkaa australialainen astrofyysikko Jonti Horner. 

Horner ei osallistunut tähän nimenomaiseen tutkimukseen.

Lue myös: Nasa etsii osallistujia Mars-simulaatioon vuodeksi – tavoitteena valmistautua tulevaisuuteen

Mini-Neptunus inspiroi

Mini-Neptunuksiksi kutsutaan planeettoja, jotka ovat massaltaan omaa Neptunustamme pienempiä mutta muistuttavat sitä ominaisuuksiltaan. Niiden ajateltiin olevan elämää varten kelvottomia vetykehän aiheuttaman korkean lämpötilan ja paineen takia, mutta Madhusudha ja kumppanit yllättyivät tutkiessaan K2-18b-nimistä mini-Neptunusta.

Tutkijat nimittäin päättelivät, että 124 valovuoden päässä sijaitsevasta K2-18b:sta voisi kuin voisikin oikeissa olosuhteissa löytyä elämää.

Tuloksesta inspiroituneina he alkoivat tutkia muitakin mini-Neptunuksia. Näin kehittyi mini-Neptunusten kanssa limittyvä hyseaanisten planeettojen teoria.

Vaikka hyseaanien olosuhteet voivat vaikuttaa rajuilta, on muistettava, että myös Maan valtamerissä elää mikrobeja äärimmäisessä lämpötilassa ja paineessa. Samanlaista elämää voi tutkijoiden mukaan hyvinkin löytyä myös vesiplaneetoilta.

Lue myös: Miljardööri Jeff Bezosin avaruusfirma on vaikeuksissa – hävisi tärkeän sopimuksen kilpailijalle ja insinöörit marssivat ulos

Madhusudhanin tutkimusryhmä on jo koostanut joukon hyseaanisia planeettoja, joita kannattaa lähteä tutkimaan tarkemmin. Lupaaville ehdokkaille on yhteistä se, että ne kiertävät punaista kääpiötä ja sijaitsevat 35–150 valovuoden päässä Maasta.

Tutkijat uskovat, että hyseaaneja esiintyy avaruudessa huomattavasti enemmän kuin Maan kaltaisia planeettoja. Lisäksi niiden rakenteen vuoksi useampi molekyyli saattaa kieliä elämästä, mikä helpottaa havainnointia.

Tämä vauhdittanee ensimmäisten elämänmerkkien löytymistä Aurinkokunnan ulkopuolelta – jos niitä on löytyäkseen.