Kesäkuun alussa astuu voimaan uusi tieliikennelaki, jonka myötä autoilijoille annetaan enemmän vastuuta esimerkiksi talvirenkaiden vaihtamisen suhteen. Ensi talvena autoilija saa itse päättää, millä renkailla hän lähtee liikenteeseen – kunhan päivän ajokeli ei edellytä talvirenkaita. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on puolestaan laatimassa määritelmää hyväksyttäville talvirenkaille.
Vakuutusyhtiö If selvitti noin 30 000 suomalaisautoilijan asenteita rengasvalintoihin. Kyselyn tulosten mukaan yllättävän moni suunnittelee jatkossa vaihtavansa talvirenkaat kelin mukaan.
Vielä tänä keväänä talvirenkaita on käytettävä helmikuun loppuun asti kelistä riippumatta. Uuden tieliikennelain myötä autoilijat pääsevät käyttämään aiempaa enemmän omaa maalaisjärkeään, sillä talvirenkaita ei tarvitse käyttää marras–maaliskuun välisenä aikana, ellei keli sitä edellytä.
Myös pääsiäiseen sidottu takaraja nastarenkaista luopumiseen poistuu, mikä tarkoittaa, että keväästä 2021 eteenpäin nastoilla saa ajaa maaliskuun loppuun asti ja sen jälkeenkin, mikäli se on perusteltavissa keliolosuhteilla.
Uusi laki edelleen vieras puolelle vastaajista
Ifin kyselyn mukaan noin joka kuudes autoilija aikoo uuden lain myötä vaihdella renkaita pitkin talvea kelin mukaan.
Kolme viidestä luottaa tuttuihin rutiineihin ja vaihtaa renkaat lakimuutoksenkin jälkeen nykyiseen tapaan.
Joka neljäs aikoo muuttaa renkaanvaihdon ajankohtaa.
Puolelle autoilijoista uusi laki oli vielä täysin tai osittain vieras.
Paraneeko liikenneturvallisuus, kun maalaisjärki korvaa kalenterin?
Lainsäädäntö ei määritä tarkemmin milloin keli on sellainen, että se edellyttää talvirenkaita. Tieliikennelain perusteluissa talvikelin todetaan tarkoittavan tieolosuhteita, joissa alueen tieverkolla – myös pienemmät tiet huomioiden – on tarve käyttää talvirenkaita liukkauden tai sen mahdollisuuden vuoksi.
Lakimuutos lisää autoilijan vapautta, mutta lisää samalla vastuuta.
– Samankin päivän keli saattaa vaihdella tiestä riippuen. Hyvin hoidetulla moottoritiellä ei välttämättä ole talvikeli, mutta koukkaus sivutielle osoittaakin toista, muistuttaa Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela.
– Toisaalta muutoksesta on hyötyä liikenneturvallisuudelle. Kun oma harkinta korvaa kalenterin, tiedostaa autoilija toivottavasti myös paremmin tieolosuhteet ja sovittaa renkaiden suorituskyvyn ja ajotapansa olosuhteiden mukaisiksi. Ajoturvallisuus on monen tekijän summa, johon vaikuttavat ajokelin lisäksi muun muassa renkaiden kuluminen, ajonopeus ja turvavälit, Koskela jatkaa.
Millainen talvirenkaan tulee olla?
Suomessa ei ole aiemmin määritelty, millaisia talvirenkaiden on oltava. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tekee parhaillaan määrittelytyötä.
– Odotamme tietysti johtopäätöksiä mielenkiinnolla. Pelkkä M+S (mud + snow) -merkintä ei takaa renkaan talviominaisuuksia. Sen sijaan lumihiutalemerkinnällä varustetut renkaat ovat läpäisseet standardoidun lumipitotestin, ja merkintä edellyttää, että rengas on akkreditointilaitoksen testaama, selventää Koskela.
Lähde: If