Tšekkiläisen jääkiekon historia alkaa jo vuodesta 1905, jolloin kanadalaista lajia esiteltiin ensi kerran Prahassa. Ensimmäiset prahalaiset jääkiekkoseurat perustettiin 1908. Samana vuonna syntyi myös kansallinen lajiliitto. Tuolloin Bööminä tunnettu maa liittyi perustajajäsenenä Kansainväliseen jääkiekkoliittoon, myös vuonna 1908. Vuosina 1911 ja 1914 Böömi voitti jääkiekon Euroopan mestaruuden.
Lajiperinteitä jatkettiin vuonna 1918 syntyneessä Tšekkoslovakiassa. Maan joukkue voitti olympiapronssia Antwerpenissä 1920 sekä EM-kultaa vuosina 1922, 1925 ja 1929. Ensimmäisen MM-mitalinsa, pronssia, tšekit voittivat kotikisoissaan 1933.
Tšekkoslovakia voitti kultaa ensimmäisissä sodanjälkeisissä MM-kisoissa Prahassa 1947. Kanada ei ollut tuolloin mukana, mutta 1949 tšekit voittivat kultaa jälleen Tukholmassa kaataen nyt Kanadankin 3–2. Seuraavana vuonna kultajoukkueen tähtipelaajat tuomittiin vankilaan, kun maan kommunistijohto epäili heitä loikkausaikeista. Tšekkoslovakia jäi eri poliittisista syistä syrjään MM-kisoista vuosina 1950, 1953 ja 1962. Neuvostoliitosta muodostui tšekkien päävihollinen kiekkokaukalossa, ja tilanne kiristyi puna-armeijan toimeenpaneman Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen 1968. Tšekkoslovakia vei MM-kultaa punakoneen nenän edestä Prahassa 1972, Katowicessa 1976, Wienissä 1977 ja Prahassa 1985. Useimpina vuosina oli kuitenkin tyytyminen himmeisiin mitaleihin.
Tšekin tasavalta syntyi vuoden 1993 alussa Slovakian erottua liittovaltiosta. Maajoukkueen menestys itse asiassa tämän jälkeen vain parani. Tšekit voittivat MM-kultaa Wienissä 1996 kaatamalla finaalissa Kanadan 4–2. Huipputasoisen Naganon olympiaturnauksen finaalissa 1998 Tšekki yllätti Venäjän 1–0. Tätä seurasi kolme peräkkäistä MM-kultaa. Lillehammerissa 1999 se löi finaalissa Suomen: Tšekki voitti ensimmäisen ottelun 3–1 mutta hävisi toisen 0–4, minkä jälkeen pelattiin jatkoaika, jolla voittomaalin iski Jan Hlaváč (16.32). Pietarissa 2000 kaatui finaalissa Slovakia 5–3 ja Hannoverissa 2001 jälleen Suomi jatkoajalla 3–2 (voittomaali David Moravec 70.38).
Vuosituhannen vaihteen huippujakson jälkeen tšekkikiekon mitalituotanto alkoi tyrehtyä. Pahin pettymys oli viides sija Prahan koti-MM-kisoissa 2004: isännät vyöryivät Jaromír Jagrin johdolla puhtaalla pelillä puolivälieriin, jossa hävisivät USA:lle jatkoajalla 2–3. Seuraavan vuoden kisoista Wienistä tuli kuitenkin yllättäen taas kultaa (finaalivoitto Kanadasta 3–0). Tätä seurasi kolme heikompaa vuotta ja sitten taas täysin yllättävä maailmanmestaruus Kölnissä 2010. Puolivälierässä Tšekki voitti Suomen jatkoajalla 2–1, välierässä jatkoajalla Ruotsin 3–2 (molemmissa otteluissa voittomaali Jan Marek) ja finaalissa Venäjän 2–1.
Huonosti ei Tšekki pelannut myöskään Bratislavassa 2011. Joukkue hävisi koko turnauksessa vain yhden ottelun, välierän Ruotsille 2–5. Venäjä kaatui pronssiottelussa puhtaasti 7–4. Pronssia Tshekki nappasi myös Helsingistä keväällä 2012. Mitaliottelussa maa kaatoi kisaisäntä Suomen maalein 3-2. Helsingistä napattu pronssi on maan tuorein arvokisamitali, sillä vuoden 2013 MM-kisoissa ja Sotshin 2014 olympiaturnauksessa Tshekin ottelut päättyivät jo puolivälierissä. Minskin 2014 MM-turnauksessa Tshekki jäi neljänneksi hävittyään Ruotsille pronssiottelussa 0-3.
Tšekkien katkerin tappio Suomelle oli välierä Prahan MM-kisoissa 1992, kun Suomi Markus Kettererin maalivahtipelin ansiosta voitti rangaistuslaukauksin 3–2. Suomi pysäytti tšekit myös MM-välierässä 1995 ja 1998 sekä puolivälierissä Vancouverin olympiakisoissa 2010 (2–0). Tšekki puolestaan kaatoi Suomen MM-finaaleissa 1999 ja 2001 sekä välierissä Riikassa 2006 ja Kölnissä 2010.
Suomi on kolmissa suurimmissa menestyskisoissaan aina hävinnyt yhden alkuottelun tšekeille. Calgaryn olympiakisoissa 1988 Tšekkoslovakia voitti 5–2, Ruotsin MM-kisoissa 1995 Suomi hävisi alkulohkossa Tšekille 2–4 ja Bratislavassa 2011 Tšekki voitti alkulohkopelin 2–1.
Maan jääkiekkohistorian suurin voitto on Italian murskaaminen 11-0 vuonna 2001.