Venäjä on yhdessä edeltäjänsä Neuvostoliiton kanssa voittanut yhteensä 26 MM-kultaa, kun mukaan lasketaan myös MM-kisoiksi lasketut olympiaturnaukset vuosilta 1920-1968. Se on näin MM-kisahistorian menestyksekkäin joukkue.
Neuvostoliiton Punakone hallitsi MM-kisoja lähes suvereenisti 1960-luvulta aina 80-luvulle. Maalivahtilegenda Vladislav Tretjak ja puolustajaikoni Alexander Ragulin keräsivät Punakoneen mukana eniten maailmanmestaruuksia, 10 kappaletta per mies.
Venäjä lopetti 15 vuotta kestäneen kullattoman taaperruksensa MM-kisoissa tyylillä vuonna 2008. Venäjä meni ja nöyryytti kisaisäntä Kanadaa MM-finaalissa 5-4-jatkoaikavoitolla. Päästyään takaisin kultakantaan Venäjä voitti Kanadan myös seuraavan kevään MM-finaalissa 2-1-maalein.
Kolmas peräkkäinen MM-finaali päättyi yllätystappioon Tshekille keväällä 2010. Kevään 2011 Bratislavan MM-kisoissa Venäjän pudotti neljännestä peräkkäisestä finaalista ilmaveivistä hurjan nosteen saanut Suomi, joka marssi aina mestaruuteen saakka.
Venäjä sai revanssin heti seuraavana vuonna, kun joukkue kaatoi kisaisäntänä toimineen Suomen välierässä maalein 6-2. Finaalissa Slovakia kaatui samoin lukemin.
Kevään 2013 MM-kisoissa Venäjän tie nousi pystyyn jo puolivälierissä, kun Yhdysvallat oli suurvaltojen Helsingin Areenan kohtaamisessa parempi 8-3.
Venäläiset lähtivät suurin odotuksin kotiolympialaisiinsa Sotshissa 2014. Supertähdistä muodostettu sikermä kuitenkin yski jo alkusarjan otteluista lähtien. Lopullinen niitti tuli puolivälierässä, kun Suomi pudotti kisaisännät maalein 3-1.
Minskin MM-kisoissa Venäjä juhli jälleen maailmanmestaruutta, kun Suomi kaatui loppuottelussa 5-2.
Vancouverin olympialaisissa Venäjä hävisi neljännesfinaaleissa Kanadalle 3-7. Torinossa 2006 tuli takkiin Tshekiltä, joka vei pronssimitalit. Salt Lake Cityssa 2002 Venäjä vei pronssimitalit nimiinsä yllättäjäjoukkue Valko-Venäjän nenän edestä. Naganossa 1998 Tshekki oli finaalissa vahvempi maalein 1-0. Noista kisoista muistetaan erityisesti välieräottelu Suomea vastaan, joka päättyi Venäjän voittoon 7-4 ja jossa Pavel Bure iski viisi maalia. Lillehammerissa 1994 Venäjä hävisi pronssiottelussa Suomelle maalein 0-4.
Neuvostoliiton olympiakultavuodet: 1956, 1964, 1968, 1972, 1976, 1984, 1988.
Neuvostoliiton ja Venäjän maailmanmestaruusvuodet: 1954, 1963, 1965, 1966, 1967, 1969, 1970, 1971, 1973, 1974, 1975, 1978, 1979, 1981, 1982, 1983, 1986, 1989, 1990, 1993, 2008, 2009, 2012 ja 2014.