Ruotsin akatemia on valinnut uudeksi jäsenekseen suomenruotsalaisen runoilijan Tua Forsströmin.
Forsström on akatemian ensimmäinen suomalaisjäsen. Valinta tehtiin jo viime viikolla, mutta siitä kerrottiin vasta nyt, koska Forsström on Suomen kansalainen. Sen takia asiasta piti ensin ilmoittaa Ruotsin kuninkaalle Kaarle Kustaalle ja presidentti Sauli Niinistölle.
– Minua pyydettiin muutama päivä aiemmin, mutta halusin pari kolme päivää miettimisaikaa, koska asun Suomessa. Siinä on tiettyjä käytännön asioita, joita halusin ensin selvitellä, Forsström sanoi STT:lle.
Haluaa edustaa koko Suomen kirjallisuutta
Mietinnän tulos oli kuitenkin melko selvä jo ennalta. Forsström sanoo olevansa nimityksestä hämmentyneen onnellinen. Ensimmäisen suomalaisen akatemiajäsenen asema on myös tärkeä asia.
Kirjailija Tua Forsström ja teos Anteckningar Runeberg-palkinnon ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa 14. joulukuuta 2018.
Kirjailija Tua Forsström ja teos Anteckningar Runeberg-palkinnon ehdokkaiden julkistamistilaisuudessa 14. joulukuuta 2018.
– Se on fantastisen hauskaa, ja minusta on niin tärkeää, että meidät, jotka kirjoitamme Suomessa ruotsiksi, nähdään osana ruotsin kielen piiriä. On hienoa, että akatemia näin vahvistaa sen, että meidät nähdään siinä.
Forsström sanoo haluavansa edustaa akatemiassa paitsi suomenruotsalaista kirjallisuutta, myös Suomen kirjallisuutta yleensä.
Frostenson menetti luottamuksensa – epäiltiin vuotaneen salaista Nobel-tietoa
Forsström, 71, korvaa akatemiassa Katarina Frostensonin, joka suostui jättämään akatemian jäsenyyden neuvoteltuaan itselleen erokorvauksen. Frostensonin epäiltiin vuotaneen luottamuksellista tietoa Nobel-palkinnon saajista miehelleen Jean-Claude Arnault'lle.
– Hän korvaa Katarina Frostensonin akatemian 18. tuolilla. Se on minusta hyvä idea – suuri lyyrikko korvaa toisen suuren lyyrikon, sanoi akatemian pysyvä sihteeri Anders Olsson uutistoimisto TT:lle.
"Tärkeintä on ruotsin kieli"
Olssonin mukaan suomenruotsalaisen kirjailijan valitsemisessa ei ole mitään varjopuolia.
– Kirjallisuudessa tärkeintä on kieli, ruotsin kieli. Ja hän on niin fantastinen runoilija. Me emme tee eroa, kansallisuus ei ole tässä ratkaiseva asia.
Olsson torjuu epäilyt, että Forsströmin valinnan taustalla olisi se, että viime aikoina skandaalinkäryiseksi käyneeseen akatemiaan olisi vaikeaa saada ruotsalaisia jäseniä.
– Sen voin sanoa, ettei siinä ole mitään perää.
Olssonin mukaan on selvää, että akatemian tulee edelleen valita lisää naisjäseniä.
– Naisten edustusta on vahvistettava. Sen olen monesti sanonut, ja siitä pidän kiinni.
Forsströmin odotetaan tulevan akatemian jäseneksi juhlakokouksessa 20. joulukuuta. Olsson toivoo, että siihen mennessä akatemiaan on ehditty valita lisää uusia jäseniä.
Ruotsin akatemia muun muassa valitsee kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaan.
Useasti palkittu runoilija
Forsström on vastaanottanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja. Hän on saanut Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon, Edith Södergran -palkinnon, Ruotsin akatemian Suomi-palkinnon, Gerard Bonnierin runopalkinnon, Ruotsin akatemian Bellman-palkinnon, De Nio -akatemian suuren kirjallisuuspalkinnon sekä Werner Aspenström -palkinnon.
Porvoossa syntynyt Forsström työskenteli pitkään kustannustoimittajana mutta siirtyi vuonna 1992 vapaaksi kirjailijaksi. Hänen uusin runoteoksensa on nimeltään Anteckningar ja kuvaa surua lapsenlapsen leukemiakuoleman jälkeen.