Kun aikanaan fanitettiin suosikkiartisteja, joiden kuvilla tapetoitiin oman huoneen seinät, löytävät nykynuoret yhä useammin idolinsa YouTubesta.
Tubettamisesta on tullut valtaisan suosittu ja tärkeä harrastus lasten ja nuorten keskuudessa. Nuorisokulttuuri saattaa jäädä vanhemman ymmärryksen ulkopuolelle, vaikka harrastuksella on myös merkittäviä kehittäviä puolia, joita tarvitaan alati digitalisoituvassa maailmassa.
Termit haltuun – tiedätkö, mitä tubettaminen tarkoittaa?
Videobloggaaminen eli vloggaaminen tarkoittaa videoiden kuvaamista esimerkiksi omasta arjesta, ja niiden lataamista nettiin muiden katsottavaksi. Vloggaaminen on kuitenkin vain yksi tubettamisen alagenreistä.
Tubettaminen on videoiden lataamista YouTube-videopalveluun.
Vlogien aiheet vaihtelevat laidasta laitaan: huumorisisältöisissä haasteissa yritetään saada kaveri nauramaan samalla, kun hänellä on suu täynnä vettä. Päiväkohtaisissa vlogeissa kuvataan itseä ja omaa arkea – kirjaimellisesti koko päivän ajalta.
Suurin osa suomalaisnuorista katsoo videoita, mutta vain pieni vähemmistö tubettaa itse.
Tilaajat ovat tubettajien YouTube-kanavan seuraajia. Tubettajat ovat videoiden tuottajia.
Mitä suurempi seuraajajoukko tubettajalla on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä harrastuksesta voi tulla myös nuoren ihka ensimmäinen työ.
Suomen suosituimpien tubettajien joukosta löytyy kärkipäästä listatn Duudsoneista tuttu Jukka, SAARA, Beyond the Press, mmiisas ja eeddspeaks. Vlogit.fi-sivuston mukaan tilaajamäärät liikkuvat 15 suosituimman suomalaisvloggaajan joukossa sadoissa tuhansissa.
Vaikka ei itse tubettaisi, osaa nykynuori takuulla nimetä useamman nimekkään suomalaisen tubetähden.
Nuoriin faneihin kadulla törmäävien tubettajien kohdalla ei tosin voida enää puhua harrastuksesta, vaikka sellaisena se on saattanut alun perin alkaa.
"Ilmiötä ei tunneta"
Valtaosa tubettajista on nuoria, vasta täysi-ikäisyyden ylittäneitä. Löytyy joukosta nuorempiakin.
Vanhemmalle nuorten aikaa – ja erityisesti ruutuaikaa – vievä harrastus saattaa tuntua vieraalta, jopa pelottavalta ilmiöltä. Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei tubettamista ehkä osata käsittää harrastuksena. Eihän sellaista ollut minun nuoruudessani.
– Monia vanhempia huolestuttaa tubettaminen. Ilmiötä ei tunneta, vaan siitä luetaan ainoastaan iltapäivälehtien kohuotsikoista, joissa joku on jättänyt itsemurhaviestin YouTubeen. Vanhempi voi ajatella, että YouTube on vaarallinen paikka lapsille, kun siellä on niitä itsemurhaviestejäkin. Huoli on usein aika kaukaa haettu, sanoo Pelastaa Lapset ry:n asiantuntija Anniina Lundvall.
YouTube-videopalvelun ikäraja on 13 vuotta, mikä vanhempien on hyvä tiedostaa.
– YouTube ei ole vaarallinen lapsille, mutta jokaisessa somekanavassa on haasteensa: esimerkiksi YouTubessa kommentointikulttuuri voi olla törkeää ja lapsen on osattava arvioida, millaisia seurauksia videoiden postaamisesta ja julkaisusta kulloinkin seuraa. Näitä asioita on ikävä opetella kantapään kautta. Kouluissakaan tästä ei aina jaeta tietoa lapsille.
"Se on paljon pyydetty jopa aikuiselta"
Tubettaminen on kuitenkin tänä päivänä monelle nuorelle harrastus siinä missä jalkapallon pelaaminen tai kitaran soitto. Tutummissa harrastuksissa vanhemman on helppo olla osallinen: pelikentän laidalle mahtuu kannustamaan ja kitaranuotteja voidaan treenata vaikka yhdessä. Tubettamiseen vanhempi ei välttämättä koe mahtuvansa mukaan.
– Jotkut vanhemmat ovat tosi paljonkin tubettavan lapsen kanssa läsnä arjessa ja mukana videoiden teossa. Osa taas ei kiinnitä siihen huomiota lainkaan. Sillä tavalla lapsi voi kokea, ettei aikuista kiinnosta tämä hänen harrastuksensa. Vanhemman on varmasti vaikea ymmärtää, mitä tubettaminen lapselle merkitsee. Sen sanoittaminen voi olla vaikeaa lapselle itselleenkin.
Satoja tuhansia tilaajia keräävät, nippa nappa täysi-ikäiset nuoret, ovat monen vieläkin nuoremman katsojan ihailun kohteita. Kuinka moni lapsi voi käsittää, millainen vaikutus ja voima hänellä todella on itseään nuorempiin tilaajiinsa?
He ovat harvassa.
Vertaistuki on keskeinen osa tubettamiskulttuuria, selventää Lundvall. Tubettaja voi kertoa kanavallaan henkilökohtaisista kokemuksistaan, minkä jälkeen fanit kaatavat omat kokemuksensa yksityisviesteinä ja kommentteina. Nuorelle voi olla tärkeää toimia apuna ja tukena muille, mutta se voi myös kuormittaa nuorta paljon.
Tubettajallekin kokemus voi olla raskas, ja avun pyytäminen tuntua vaikealta, kun tubettava nuori on itse toivonut voivansa toimia tukena muille.
– Tubettaja on saattanut esimerkiksi kertoa kanavallaan arkaluonteisia asioita itsestään, minkä jälkeen fanit kaatavat samanlaiset kokemuksensa kommenttiboksiin. Lapsi joutuu sellaiseen rooliin toisten lasten tukijana, että se vaatii jo aikamoisia psykologisia taitoja. Se on paljon pyydetty jopa aikuiselta, niin aika paljon pyydetty myös lapselta, Lundvall sanoo.
Kun harrastuksesta tulee työ
Yhä useammalle nuorelle tubettajalle vloggaaminen on myös työ. Omanlaisena mainosmediana toimiminen tuo tuloja sen lisäksi, että vie myös aikaa.
Isoimmat suomalaistubettajat kuuluvat omiin YouTube-videoverkostoihin. Suomessa näitä ovat esimerkiksi Töttöröö, Splay ja United Screens. Verkostoissa managerit huolehtivat tubettajien sparraamisesta, kaupallisten suhteiden hoidosta ja sponsoreiden hankkimisesta.
Kaupallinen yhteistyö voi olla esimerkiksi tuotteiden esittelyä videolla korvausta vastaan. Se voi olla myös maksetulle matkalle osallistuminen, jonka aikana tuotetaan sisältöä tilaajille.
Tällaisissakin tapauksissa vanhemman tuki on korvaamatonta. Alaikäinen tarvitsee neuvoja ja tukea syöksyessään mukaan markkinoinnin pyörteisiin. Lapselle valtavan seuraajamäärän käsittäminen voi myös tuntua mahdottomalta.
– Se maailma voi olla aika kummallinen, kun hädin tuskin 13-vuotias astuu sinne maailmaan. He ovat vielä lapsia ja oikeutettuja saamaan tietoa, tukea ja apua aikuisilta. Ei ole olemassa diginatiiveja tubettajia, jotka osaisivat tuosta noin vaan välttää karikot ja toimia aina oikein. Kaikilla ei ole manageria turvanaan, ja menestys voi yllättää aika nuorenkin lapsen. Esimerkiksi suosittu, nyt 14-vuotias Pinkku Pinsku on ryhtynyt tubettamaan 2013 ja nyt hänellä on miltei 190 000 seuraajaa. Menestyksestään huolimatta hän on silti lapsi, Lundvall sanoo.
Tubettava lapsi joutuu miettimään yksityisyyttään uudella tavalla
Kymmenien, satojen tuhansien seuraajien määrän haitallisiin puoliin tutustutaan vasta kantapään kautta. Lundvall nostaa esiin esimerkin, jonka on kuullut suosituimpien tubettajien suusta: hekään eivät välttämättä somessakaan kerro, missä tarkalleen kullakin hetkellä liikkuu välttääkseen fanien ryntäyksen paikalle.
– Harva lapsi on koskaan joutunut miettimäänkään yksityisyyttään ja oikeuttaan tulla suojelluksi esimerkiksi kiusaamiselta, kunnianloukkaukselta, vihapuheelta, seksuaaliselta häirinnältä ja ahdistelulta. Oikeudet tulevat puheeksi yleensä vasta sitten, kun niitä rikotaan ja yksityisyyttä alkaa miettiä tosissaan siinä vaiheessa, kun se katoaa. Häpeä, hämmennys ja pelko voi johtaa siihen, että lapsi ei ylipäätään kerro asioista aikuisille eikä uskalla tehdä ikäville tilanteille mitään.
Siksi onkin tärkeää, että aikuinen tukee ja on läsnä lapsen elämässä siitä hetkestä lähtien, kun hän kiinnostuu tubettamisesta ja ryhtyy tekemään videoita, korostaa Lundvall.
Tubettaminen on kuitenkin tänä päivänä myös mainio tapa kehittää omia mediataitojaan, solmia suhteita jo nuorena sekä ottaa itselle merkittävästä harrastuksesta kaikki irti. Jo opittuja ja alati kehittäviä taitoja ei kannata väheksyä.
– Nuoret tubettajat oppivat YouTubessa ilmaisemaan itseään, kertomaan ajatuksiaan ja mielipiteitään, ottamaan palautetta vastaan, brändäämään itseään ja kehittämään verkostojaan. Tube-videoita seuraavat taas näkevät, miten ihmiset elävät ja toimivat, saavat vertaistukea, oppivat uusia taitoja, tutustuvat uusiin ilmiöihin ja voivat myös itse innostua tubettamaan.
Artikkeliin lisätty 14.7. klo 9.58 tarkennus, että vloggaaminen on vain yksi tubettamisen alagenreistä.