Tuhatkunta ihmistä pyytänyt poistamaan verotietonsa medialta – omia tienestejään ei pysty enää pimittämään kokonaan

Verohallinto ennakoi, että tuloverotietojen luovutusta vastustetaan vähemmän kuin viime vuonna. Verottaja oli saanut keskiviikkoaamuun mennessä hakemukset 989 ihmiseltä, jotka ovat toivoneet, ettei heidän ansio- ja pääomatulotietojaan luovutettaisi suoraan medialle. Näistä pyynnöistä oli hyväksytty 918. Osa pyynnöistä oli vielä käsittelyssä.

Poistamista hakeneiden joukossa voi olla suurituloisten lisäksi myös sellaisia alle satatuhatta euroa tienaavia, joiden tietoja Verohallinto ei edes lähetä sähköisessä muodossa joukkoviestimille.

Viime vuonna verottaja hyväksyi kaikkiaan 4  400 tuloverotietojen poistamista koskevaa pyyntöä.

–  Pyyntöjä tuskin tulee niin paljon kuin viime vuonna, ennakoi ylitarkastaja Hanna Liiti Verohallinnosta.

Verottaja on kehottanut verovelvollisia tekemään mahdolliset tietojen luovuttamista koskevat vastustamispyynnöt viimeistään 1. päivä lokakuuta, jotta pyynnöt ehditään varmasti käsitellä. Viime verovuoden tiedot julkistetaan 10. marraskuuta.

Oikeus saada nimilistat koskee myös aiempia vuosia

Suurituloisten intoa vastustaa tietojensa luovuttamista viestimille saattaa vähentää tänä vuonna Helsingin hallinto-oikeuden huhtikuinen päätös, jonka myötä omien tietojen pimittäminen julkisuudelta ei enää käytännössä onnistu.

Vaikka tietojen päätymisen medialistalle voi tietyillä verottajan hyväksymillä syillä estää, joukkoviestimillä on kuitenkin oikeus saada nimilistat kaikista niistä, jotka ovat vastustaneet tietojensa luovuttamista. Tämä koskee paitsi verovuotta 2020 myös aiempia vuosia.

–  Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan vastustamispyynnön tehneen nimi on julkinen tieto, Liiti sanoo.

Tästä herää kysymys, onko vastustamispyynnöistä hakijoille käytännössä enää mitään hyötyä, koska journalistit kaivavat nimilistojen pohjalta tuloverotiedot kuitenkin esiin verotoimistojen asiakaspäätteiltä tai puhelimitse kysymällä.

–  Se on asiakkaan omassa harkinnassa, haluaako tätä mahdollisuutta käyttää, Liiti muotoilee.

Journalistisesta näkökulmasta katsottuna pyyntö kieltää verotietojen luovutus voi johtaa siihen, että hakija saa suurena veropäivänä jopa enemmän julkisuutta kuin ehkä muutoin.

Verohallinnon kannalta oikeuden päätös tarkoittaa lisää työtä, kun ensin vastustamispyynnöt käsitellään ja tiedot poistetaan medialistalta ja sitten viestimille laaditaan listat vastustamispyynnön tehneistä.

Verottaja laatii mediaa varten listat suurituloisimmista, vaikka laki ei sitä edellytäkään. Verohallinnon mukaan se haluaa tällä toiminnallaan mahdollistaa yhteiskunnallisen keskustelun veroasioista.

Media protestoi julkisuuden kaventamista

Hallinto-oikeuden keväisen päätöksen taustalla on verottajan toissa vuonna tekemä tulkinta tietosuoja-asetuksesta. Tulkinnan mukaan suurituloiset voivat alkaa pyytää verotietojensa poistamista eniten tienanneiden ihmisten listalta. Mahdollisuus vastustaa tietojen luovutusta on ollut käytössä kaksi vuotta.

Uusi käytäntö aiheutti mediassa heti tiukan vastareaktion, sillä vajavainen listaus ei enää antanut luotettavaa kuvaa siitä, ketkä ovat saaneet eniten verotettavaa tuloa Suomessa. Useat median edustajat valittivatkin asiasta hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeuden mukaan asiakkaalla on oikeus vastustaa tuloverotietojensa luovuttamista medialle, mutta salausta pyytäneiden nimet eivät ole salassa pidettäviä. Verottaja tyytyi ratkaisuun ja on nyt muuttanut toimintaansa päätöksen mukaisella tavalla.

Hallintotuomioistuimissa on edelleen vireillä muita juttuja, jotka liittyvät vastustamisoikeuteen. Viestimet ovat esimerkiksi toivoneet saavansa vastustamispyynnön tehneiden verotiedot suoraan. Asiakkaat ovat puolestaan valittaneet tapauksista, joissa vastustamispyyntö on hylätty tai jätetty tutkimatta.

Tuloverotietojen luovutusta voi vastustaa, jos siihen on EU:n tietosuoja-asetuksessa mainittu henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen liittyvä peruste. Tietojen poistamiseen ei siis riitä esimerkiksi se, että suhtautuu omien verotietojen julkaisemiseen ylipäätään kielteisesti.

–  Perusteena voi olla se, että tietojen saatavuus verokoneessa aiheuttaa haittaa henkilön terveydelle, turvallisuudelle, sosiaalisille suhteille tai työtehtävien hoitamiselle, Liiti sanoo.

Verohallinto arvioi luovutuksen vastustamisen perusteet aina tapauskohtaisesti.

Yli satatuhatta euroa ansainneita oli Verohallinnon tilastojen mukaan verovuonna 2019 noin 99  000.

Lue myös:

    Uusimmat