Kun Kiinassa edellisen kerran järjestettiin olympiakisat vuonna 2008, maa lupasi parannuksia ihmisoikeustilanteeseen. Asiat ovat kuitenkin menneet toiseen suuntaan, kertoo asiantuntija.
Myös Kansainvälinen olympiakomitea perusteli tuolloin Kiinan valintaa kisaisännäksi siten, että kansainvälinen huomio auttaa yhteiskuntaa kehittymään ja korjaamaan ihmisoikeusongelmia.
– Ehkä se naiivius on nyt poistunut. Kaikki näkee, että näin ei ole tapahtunut, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo talviolympialaisten kynnyksellä.
Vuoden 2008 jälkeen Kiina on muun muassa tiukentanut maan kansalaisten valvontaa internetissä ja kaupungeissa, kaventanut lehdistön- ja sananvapautta sekä nujertanut demokratiaa vaativat mielenosoitukset Hongkongissa.
Onko Xinjiangissa käynnissä kansanmurha?
Viime aikoina eniten on puhuttanut uiguurivähemmistön tilanne Xinjiangissa Luoteis-Kiinassa. YK:n, ihmisoikeusjärjestöjen ja länsimaisen median edustajia on päästetty alueelle vain hyvin rajoitetusti ja valvotusti.
– YK arvioi, että uudelleenkoulutusleireille, käytännössä avovankiloihin, on suljettu noin miljoona ihmistä, Mattila kertoo.
Raporttien mukaan leireillä uiguurien yhteydenpito ulkomaailmaan on hyvin rajoitettua, ellei mahdotonta. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kertoneet pakkotyöstä, pakkokäännyttämisestä pois islamin uskosta ja jopa kidutuksesta ja raiskauksista.
– On myös epäilyjä pakkosterilisaatioista.
Muun muassa Yhdysvallat, Britannia ja Hollanti ovat määritelleet uiguurien kohtelun kansanmurhaksi.
– Arvioidaan, että on käynnissä rikoksia ihmisyyttä vastaan. Tuleeko se sitten täyttämään kansanmurhan tunnusmerkit? Arvioisin itse, että kyllä, Mattila sanoo.
Xinjiangin tilanteen takia useat länsimaat ovat liittyneet Pekingin olympialaisten diplomaattiseen boikottiin. Suomi ei ole mukana boikotissa, vaikka urheiluministeri Antti Kurvinen (kesk.) peruikin kisamatkansa.
YK:n toiminnan hidastamista
Ihmisoikeusliiton Mattilan mukaan Kiina toimii kansainvälisillä foorumeilla siten, että ihmisoikeusasioiden käsittely vaikeutuu tai saisi mahdollisimman pienen painoarvon.
– Kiina tuo erikoisia päätöslauselmia YK:n ihmisoikeusneuvoston agendalle ja ikään kuin tukkii sitä. Valtiot ja YK:n sihteeristö joutuvat käyttämään siihen sitten aikaansa.
Lue myös: "Urheilupesusta" syytetty Kiina arvosteluryöpyn kohteena – Suomella merkittävää historiaa urheilun ja politiikan leikkauspisteestä
Kiina on muodostanut kansainvälisen propagandaverkosto, jonka kautta se pyrkii levittämään myönteistä kuvaa itsestään. Kasvava talousmahti käyttää myös rahaa vaikutuskeinona.
– On erilaista diplomaattista vaikuttamista maihin, joilla on voimakas taloudellinen riippuvuussuhde Kiinaan, Mattila sanoo.
Miten ihmisoikeustilanne varjostaa Pekingin talviolympialaisia? Katso videolta Asian ytimessä -ohjelman juttu aiheesta.