Yhdeksänvuotias tullikoira Elmo viettää jo eläkepäiviään, mutta työt maistuisivat vieläkin. Vierailu entisellä työpaikalla on niin hauska tapaus, että seuraavanakin päivänä pitäisi päästä mukaan.
Kun yhdeksänvuotias Elmo ja kolmivuotias Manu kirmaavat vapaana, ne ovat ihan kuin ketkä tahansa kaksi elämästään nauttivaa kotikoiraa. Mutta kun niille panee Tullin siniset valjaat päälle, ryhti nousee ja niistä tulee virkamiehiä, joilla on Tärkeä Tehtävä.
Elmo, viralliselta nimeltään Namusillan Villiwaw, on tosin nyt jo eläkkeellä ja valjaspäivät ovat takana. Olkapääsärky vähän vaivaa, ja ikää on kertynyt sen verran, että pitkät päivät lentokentän liukkailla lattioilla eivät enää käy päinsä. Mutta töihin tekisi kyllä välillä mieli vielä päästä.
Elmon ja Manun emäntä ja ohjaaja, lentotullin tullitarkastaja ja huumekoiraohjaaja Paula Hämäläinen kertoo, että kun Elmo pääsee mukaan lentokentälle, se innostuu silminnähden.
– Kun se on ollut yhden päivän töissä, se lähtisi seuraavanakin päivänä mukaan. Mutta kyllä se nauttii siitä sohvalla makaamisestakin, Hämäläinen naurahtaa.
Paula Hämäläinen, Elmo ja Manu lenkkeilevät Haltialan maisemissa Helsingissä.
Tullikoiranpentu opetetaan ensimmäisenä sisäsiistiksi
Suomalaiset tullikoirat asuvat ohjaajiensa kodeissa ja elävät työn ohessa tavallista koiranelämää. Paula Hämäläinen kertoo, että tullikoira tulee ohjaajalle yleensä seitsenviikkoisena.
Sen ikäisenä Elmokin tuli Hämäläisen elämään.
Ihan aluksi Elmolle opetettiin samoja perusasioita kuin muillekin koiranpennuille – kotona olemista ja sisäsiisteyttä.
– Kun kaikki rokotusten myötä alkoi olla kunnossa ja pentu oli noin nelikuinen, alettiin totutella työympäristöön. Noin vuoden ikäisenä sen kanssa mentiin koirakouluun, ja sen jälkeen se oli valmis työelämään.
Hämäläinen tähdentää, että tullikoiran koko työura on oppimista. Parhaimmillaan tullikoira on yleensä noin kolmivuotiaana. Eläkepäivät alkavat siintää näköpiirissä 7–8-vuotiaana.
Tullikoirilla on virka-autossa oma matkustamo.
Tullikoiralta vaaditaan rohkeutta ja ”potkua”
Arka eläin ei pärjää tullin hommissa.
– Koiran pitää olla rohkea ja sillä pitää olla tosi hyvä ympäristöoppi, että se uskaltaa mennä eri paikkoihin. Totta kai sillä pitää olla myös intoa ja viettiä hommaansa. Ne huumeet kyllä oppii. Näillä koirilla on aika hyvä hajuaisti, eli se ei ole ongelma, Hämäläinen selvittää.
Joskus vasta koulutusvaiheessa huomataan, että eläin ei sovellukaan tullikoiraksi.
– Jos potku ei riitä tai koiralla on jotain fyysistä ongelmaa, esimerkiksi nivelrikkoa, ne yleensä raakataan pois. Nykyään kasvattajilta saadaan kuitenkin niin hyviä koiria, että harvoin on ongelmia.
Kotiin jääminen masensi sankarikoiraa
Elmo jäi eläkkeelle 2 vuotta sitten. Hämäläinen kertoo, että päivittäiseen töihinlähtöön tottuneesta Elmosta kotiin jääminen tuntui aluksi ankealta.
– Se oli aluksi selvästi vähän masentunut, kun se ei päässyt enää töihin. Sillä meni ainakin kaksi kuukautta tottua olemaan vain kotona. Mutta nyt se osaa jo nauttia kotielämästä. Me tehdään sen kanssa hyviä lenkkejä ja käydään paljon uimassa.
Palloleikit ovat Elmon suosikkipuuhaa.
– Töissä se sai aina tennispallon palkinnoksi löydettyään jotain. Eläkeläisenä se saa leikkiä tennispallolla ihan rauhassa – eikä tarvitse enää löytää mitään.
Elmo on muuten reippaassa kunnossa, mutta olkapäät vaivaavat. Syynä on pitkä työura.
– Koiraa käytetään tullissa tosi paljon; se on töissä 12 tuntia päivässä. Vuosien työura on koiran nivelille rankka. Toisaalta lentokenttä on alueena hankala. Siellä joutuu hyppimään paljon, ja lattia on liukas. Siitä menevät paikat kipeiksi.
Unissaan Elmo käy ehkä vieläkin töissä ja muistelee uransa parhaita hetkiä. Hämäläinen arvioi, että tennispallo esiintyy niissäkin muistoissa.
– Elmo oli kova koira löytämään. Se oli rauhallinen ja viisas koira töissä. Ja kun se sai tennispallon, sitten juostiin hulluna.
Elmo on tehnyt uransa aikana merkittäviä ja isoja löytöjä.
– Kerran se löysi moottoripyörän boksista yhden etsinnän aikana 6 kiloa amfetamiinia. Kerran se löysi matkalaukusta 7 kiloa hasista.
Elmo suhtautui aluksi nuoreen Manuun epäluuloisesti. Ystävyys syntyi vähitellen.
Manu ja Elmo ovat parhaat kaverukset
Manu, eli Varjoahon Columbo, tuli Elmon ”pikkuveljeksi” kolmisen vuotta sitten. Alku oli hankala.
– Elmo on voimakasluonteinen koira. Kun Manu tuli meille pentuna, meni suunnilleen kolme viikkoa, ennen kuin Elmo hyväksyi sen. Se vähän murisi, eikä Manu saanut mennä sen lähelle. Sitten me lähdimme kesälomareissulle, ja koirat olivat hoidossa eri paikoissa. Kun tulimme reissusta takaisin, koirat olivat ihan erottamattomat. Sen jälkeen nukuttiin päällekkäin. Ja nyt ne ovat ihan parhaita kavereita.
Tullikoira tykkää jahdata myös jänöjä
Elmo ja Manu ovat molemmat metsästyslinjaisia labradorinnoutajia. Hämäläinen kertoo, että ne sopivat tullikoiriksi hyvin, koska ne ovat huomattavasti kevyempirakenteellisia kuin näyttelylinjaiset labradorinnoutajat.
Metsästys on niillä kuitenkin on verissä.
– Elmoa ja Manua ei ole käytetty metsällä, mutta kyllä ne pupun perään lähtisivät, jos sellainen nenän edestä lähtisi. Nuorempana Elmo lähti kuin ohjus pupujen perään, mutta ei enää niin hanakasti.
Hämäläisen mukaan virkakoiria ei ole tapana käyttää vapaa-ajalla metsästykseen, koska ne ovat koko parhaan ikänsä töissä.
– Työ on sen verran raskasta, että vapaa-aika menee lenkkeilyn ja levon parissa, Hämäläinen kertoo.
0:51
Tullikoira koulutetaan leikin kauttaTulli on kouluttanut ja käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969. Tullin koirakoulu tekee koulutusyhteistyötä Suomen vankeinhoitolaitoksen ja rajavartiolaitoksen kanssa. Siispä myös rajavartiolaitoksessa ja monessa vankilassa työskentelee Tullin koirakoulusta valmistuneita huumekoiria. Tullikoiran koulutus perustuu leikkiin, ja sen pitää olla koirasta hauskaa. Jos ”saalista” ei vähään aikaan löydy, ohjaaja järjestää koulutusmielessä löytöjä, ettei koira unohtaisi miten kivaa saaliin löytäminen on. Kurssien suunnittelussa ja kokoonpanossa otetaan huomioon työparin osaaminen ja ammattitaito sekä ympäristöt, joissa koiran kanssa tullaan työskentelemään. Koiran toimenkuvaan voivat kuulua muun muassa satamat, lentokentät, rekka- ja henkilöautot, pienveneet, varastot, matkustajahallit sekä kaikki mahdolliset välineet ja paikat, joissa erilaisia tuotteita salakuljetetaan tai joissa niitä säilytetään. Tullikoiran on pystyttävä työskentelemään myös väentungoksessa, metelissä, voimakkaissa hajuissa ja ahtaissa paikoissa. Koira reagoi opetettuihin hajuihin missä ja milloin tahansa, myös ilman eri käskyä. Koira löytää huumeen, savukkeet tai käteisen rahan mekko nopeasti. Sillä ei ole myöskään mitään ennakkoluuloja siitä, missä tai kenellä niitä voi tai ei voi olla. Työssä oleville koirille järjestetään vuosittain viikon mittaisia kertauskursseja, joissa opitaan uutta ja kerrataan jo koulutettuja asioita, korjataan mahdollisia virhetoimintoja ja harjoitellaan etsintää aidoissa työskentely-ympäristöissä. Myös koirien terveys tarkastetaan vuosittain kertauskurssien yhteydessä. |