Tunnetut tv-toimittajat ja -juontajat muistelivat Studio55.fi-sivustolle unohtumattominta hetkeään televisiostudiossa. Mikä on ollut kokeneiden studiokonkarien mieleenpainuvin tilanne?
Studio55.fi kysyi tunnetuilta televisiotoimittajilta ja -juontajilta, mikä hetki tv-studiossa on jäänyt heille parhaiten mieleen. Vuosien työhistoriaan esimerkiksi Huomenta Suomen toimituksessa ja Kymmenen Uutisissa mahtuu lukuisia ikimuistoisia hetkiä ja haastatteluita.
"Tunnelma oli jännittävä koko päivän"
Toimittaja ja kirjailija Pirkko Arstila (pääkuvassa) on Kymmenen uutisten ensimmäinen naisankkuri. Arstila toimi päätyönään uutisankkurina 1981–1992 ja siirtyi sen jälkeen Huomenta Suomen juontajaksi, mutta samalla nainen on ehtinyt tehdä matkailuun, ruokaan ja voimisteluun liittyviä ohjelmia sekä juontaa Linnan juhlia.
Arstilan ankkurivuosille osui Neuvostoliiton hajoaminen, jolloin uutislähetykset olivat toimittajan mukaan pelkkää draamaa. Samoin Persianlahden sodan uutisointi on jäänyt Arstilan mieleen. Kenties mieleenpainuvin hetki tv-studiossa liittyy kuitenkin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen.
– Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus oli ehdottomasti dramaattisin lähetys, mitä minulle sattui. Meidän uutisissa vahvistettiin ensimmäistä kertaa, että onnettomuus on tapahtunut. Muistan vieläkin sen tunnelman, joka oli tavattoman kireä ja jännittävä koko päivän kun tällaisia huhuja tuli. Se oli lähetyksenä tavattoman mieleenpainuva, Arstila kertoo.
"Mitään hyvää sanottavaa ei ollut"
MTV3:n uutis- ja ajankohtaisohjelmien vastaava tuottaja Timo Laukkio aloitti Huomenta Suomen uutispäällikkönä ohjelman ensimmäisenä lähetysvuonna ja siirtyi vuotta myöhemmin tekemään myös juontajan työtä. Kovimman ja kauheimman studiohetken Laukkio kertoo muistavansa oikein hyvin. Kun muun muassa Khao Lakiin iskeneessä tsunamissa menehtyi 179 suomalaista vuonna 2004, Laukkion tehtäväksi tuli vetää Huomenta Suomen tsunamin erikoislähetystä kaksi ja puoli päivää.
– Kauhein ja surullisin muisto on tsunamin erikoislähetys, jota tein aamulla ja illalla. Siinä välissä piti tietenkin seurata tilanteen kehittymistä toisessa päässä, jossa oli loistava toimittajamme Kari Lumikero. Lähetysten tekeminen oli hyvin raskasta, koska mitään hyvää sanottavaa ei ollut, Laukkio kertoo.
Timo Laukkio haastatteli tsunamin kokenutta Sauli Niinistöä pian onnettomuuden jälkeen.
Mieleenpainuva lähetys näiden lähetysten sarjassa oli hetki, kun haastattelussa oli nykyinen tasavallan presidentti, silloinen Euroopan investointipankin varapääjohtaja Sauli Niinistö, joka oli tapahtumahetkellä Khao Lakissa lomailemassa poikiensa kanssa. Perhe pelastautui puhelinpylvääseen, jossa roikkuivat tuntitolkulla.
– Tämän asian perkaaminen Niinistön kanssa oli aika raskasta niin hänelle kuin minullekin. Ankeutta ei vähentänyt, että samaan aikaan studioon oli kutsuttu ulkoministeri Erkki Tuomioja. Niinistö oli suhteellisen vimmastunut – ei niinkään Tuomiojalle, kuin ulkoministeriön tavalle hoitaa tiedottamista ja suomalaisia kotiinpäin. Itse asiassa Niinistö oli kiukkuinen kuin ampiainen. Istuin heidän välissään ja yritin jaella puheenvuoroja. Samassa lähetyksessä oli suora yhteys paikan päälle Kari Lumikeroon, joka arvioi, että voidaan puhua sadasta suomalaisesta kuolleesta – joka oli pommi silloin. Se oli lähetyksenä tolkuttoman tunnekylläinen, väliin kireä ja väliin apea. Kyllä se on ehkä kovin studiojuttu, jonka olen tehnyt, Laukkio kuvailee.
"Seurasimme sotaa suorassa lähetyksessä ainoina Suomessa"
Pitkän linjan toimittaja Leena Pakkanen siirtyi juontajaksi Huomenta Suomeen tehtyään 20 vuotta radiotoimittajan töitä. Mieleenpainuvin muisto on 1990-vuoden alusta Persianlahden sodasta, jolloin Irak miehitti Kuwaitin.
Leena Pakkanen muistaa katsojan kiitoksen suorista lähetyksistä Persianlahden sotaa koskien.
– Täytyy sanoa, että se oli aivan huikeaa. Seurasimme suorassa lähetyksessä alkuvaihetta, kun siellä oli päällä tiedotussulku. Meillä oli hirveän hyvä kommentaattori, joka selitti, mitä nyt tapahtuu. Koko ensimmäinen Irakin sota oli sellainen, että me kerroimme asiasta aina ensimmäisenä, koska Suomessa ei ollut muita aamutelevisioita. Nostimme Huomenta Suomen katsojaluvut niinä viikkoina miljoonaan, Pakkanen kertoo.
Toimittajat paikan päältä antoivat raportteja reaaliajassa.
– Se oli niin jännittävää. Kun sota oli ohi, menin Israeliin. Halusin nähdä, minkälainen se maa on. Paikallinen matkaopas tuli luokseni, antoi minulle korun ja kiitti ohjelmista sodan aikana. Hänen äitinsä sai niiden kautta tietoja Tel Avivista, jossa tytär asui. Äiti oli pelännyt tyttärensä puolesta ihan hirveästi. Matkaopas oli kertonut äidilleen minun olevan maassa viikon ja äiti oli pyytänyt, että osta sille Leenalle koru. Siinä on israelilainen jalokivi. Se on minulla edelleen tallella. Pidin sitä vuosikaudet onnenamulettina. Tämä nainen oikein halasi minua ja kertoi olevansa niin onnellinen, kun äiti sai suoraa tietoa meidän lähetyksestä ja siitä, ettei hänellä ole hätää. Aina kun katson sitä korua, liikutun, Pakkanen muistelee.
Anja Snellman selvisi kiusallisesta haastattelutilanteesta oikealla asenteella.
"Haastattelijani piti minua aivan toisena kirjailijana"
Vuosina 2008–2011 Huomenta Suomen Mediakokkina vaikuttanut Anja Snellman ruoti ajankohtaisia asioita yhdessä Lauri Karhuvaaran kanssa kerran viikossa. Kirjailija-toimittaja uskoo kuitenkin olleensa elämänsä aikana enemmän haastateltavana kuin haastattelijana.
– Olen viimeisten 30 vuoden aikana ollut tv-studiossa toistaiseksi ehkä vielä piirun verran enemmän haastateltavan kuin haastattelijan roolissa. Ehkä unohtumattomimmasta päästä on hetki jostain 1980-luvulta, kun haastattelija esitteli minut ja sanoi ensin nimeni väärin ja sen jälkeen ilmoitti tulevan kirjani nimenkin väärin. Tajusin vasta siinä kohtaa, että jossain oli tapahtunut isompi kämmi: haastattelijani piti minua aivan toisena kirjailijana... Tilanteen pelastamiseksi tarvittiin asennetta ja huumoria, Snellman muistelee.
"Häpeän hyöky kävi yli maan"
MTV3:n uutisankkuri Keijo Leppäsen koskettavin muisto tv-lähetyksistä on uutislähetyksen juonto vuodelta 2004, jossa uutisoitiin Konginkankaan bussiturmasta. Turmassa bussi täynnä nuoria Lapin tunturimatkailijoita ja rekka törmäsivät ja 23 ihmistä sai surmansa.
– Kuulin onnettomuudesta heti aamulla, mutta menin iltaan töihin uutislähetykseen. Konginkankaan onnettomuuden uutisointi on tunnetasolla vaikuttavin muisto. Ehkä siinä vaikutti se, että uhrien lukumäärä oli niin suuri, he olivat lapsia tai nuoria ja se sattui Suomessa. Pystyin oman osuuteni uutislähetyksessä toki hoitamaan, mutta silloin uutinen kyllä tuntui. Ehkä siinä oli jotain vanhemmuusteemaista, omatkin lapseni olivat tuolloin pieniä. Uutinen vaikutti jotenkin henkilökohtaisesti välillisesti todella paljon, Leppänen muistelee.
Keijo Leppäsen mieleen on jäänyt Lahden MM-hiihtojen dopingskandaali.
Toinen mieleenpainuva uutisointi Leppäsellä liittyy Lahden MM-hiihtojen dopingskandaaliin vuodelta 2001.
– Muistan, kun menestyksekkäiden kotimaan kisojen jälkeen uutisointiaiheet vaihtuivat negatiivisiksi. Häpeän hyöky kävi yli maan, uutisilla oli tuolloin yli miljoona katsojaa. Kansallissankarit pakenivat toimittajia maaseudulle ja aina uusia lääkelaukkuja löytyi. Kertojana olin itse keskeisesti mukana doping-uutisoinnissa ja se jäi mieleen kokonaisuudessaan, Leppänen kertoo.
Studio55.fi/Anni Uittamo, Annimari Pasanen
Kuvat: Lehtikuva
Uutisankkurit mokailevat suorassa lähetyksessä: Katso hulvaton kooste
Näin Huomenta Suomi sai alkunsa – "Juontajat haukuttiin
Muistatko nämä hullunkuriset loppukevennykset? Mika Tommola paljastaa suosikkinsa