Turkki alkoi tänään palauttaa kotimaihinsa sen hallussa olevia vierastaistelijoita, kuten se ilmoitti viime viikolla. Ensimmäisten lähetettävien joukossa on 20 eurooppalaista muun muassa Ranskaan, Saksaan, Tanskaan ja Irlantiin.
Turkin sisäministerin Süleyman Soylun mukaan maan hallussa on 1 200 ulkomaalaista vierastaistelijaa. Lisäksi Pohjois-Syyrian sotilasoperaation yhteydessä maa otti haltuunsa 287 ihmistä.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan kummassakaan joukossa ei tiedetä olevan suomalaisia. Haaviston mukaan suomalaistaustaisia, todennäköisesti taistelutoimiin osallistuneita on kuitenkin kiinniotettuina muualla. Heitä on hänen mukaansa muutamia, mutta tarkkaa määrää ei tiedetä.
Kaikkiaan länsimaisia Isis-taistelijoita on Turkin lisäksi Irakissa sekä Syyriassa niin hallituksen kuin kurdijoukkojen vankiloissa.
– Näissä meidän tietojen mukaan on myös joitakin suomalaisia. Lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Puhutaan pienestä määrästä, Haavisto kertoi Brysselissä, jossa EU-maiden ulkoministerit olivat maanantaina koolla.
Suojelupoliisin mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueelle ainakin yli 80 henkilöä. Heistä noin 20:n arvioidaan kuolleen ja noin 20 on palannut.
Syyriassa ja Irakissa vangittuina olevien ihmisten kohtalosta päättävät Haaviston mukaan näiden maiden viranomaiset.
– Meidän lähtökohtamme on, että näiden ihmisten oikeudenkäynnit pidetään näissä maissa ja juridinen prosessi tapahtuu siellä.
Sitä, mihin nämä henkilöt ovat syyllistyneet, ei Haaviston mukaan tarkkaan tiedetä.
– Varmasti ovat osallistuneet aktiivisesti Isisin taistelutoimiin. Uskon, että se on syy, miksi he ovat joutuneet näihin pidätyskeskuksiin, Haavisto sanoo.
Kurdien lastenkodeissa ei tiettävästi suomalaisia lapsia
Isis-taistelijoiden ohella EU-maat puntaroivat heihin linkittyvien naisten ja lasten kohtaloa. Suomalaisten naisten ja lasten al-Holin leirin tilanteesta ei Haaviston mukaan ole juuri uutta kerrottavaa.
Suomi pyrkii Haaviston mukaan varmistamaan kansainvälisten järjestöjen kautta, että leirillä on ruokaa, turvallisuutta ja terveydenhoitoa.
– Eihän se tilanne ole hyvä lapsien osalta, koska he eivät ole voineet käydä koulussa. Tilanne heidän osaltaan on kyllä heikko.
EU-maat ovat auttaneet orpolapsia kotiin. Syyskuussa Yle kertoi, että al-Holissa eläisi kaksi Syyriassa kuolleen suomalaisnaisen lasta, jotka ovat syntyneet Syyriassa. Toinen heistä on Ylen mukaan tiettävästi kokonaan orpo, kun taas toisen lapsen isän kohtalosta liikkuu ristiriitaista tietoa.
Haavisto ei vahvista eikä kiistä, onko leirillä suomalaisia orpolapsia vedoten viranomaisten vaitiolovelvollisuuteen. Tiedot perhesuhteista ovat hänen mukaansa selkiytyneet kesän jälkeen.
– Siellä on ollut esimerkiksi tilanteita, joissa ei ole tiedetty, onko toinen vanhemmista elossa vai ei. Sitten on saattanut löytyä elossa oleva vanhempi jonkun kohdalla.
– Maat ovat tuoneet orpolapsia, jotka ovat olleet sijoitettuina lastenkoteihin. Meidän tietojemme mukaan yhtään suomalaista lasta ei ole näissä kurdien ylläpitämissä lastenkodeissa. Mutta en ota kantaa ihmisten muihin ihmissuhteisiin, Haavisto sanoo.
Seitsemän EU-maan, mukaan lukien Ruotsin ja Tanskan, kerrotaan neuvotelleen Irakin kanssa mahdollisuuksista siirtää maahan niiden kansalaisia syyttämistä varten. Haaviston mukaan Suomi ei ole neuvotteluihin ryhtynyt selkeästä syystä.
– Meillä on ollut erittäin suuri vaikeus Irakin lainsäädännön mahdollistaman kuolemanrangaistuksen osalta, Haavisto perustelee.
Uutinen päivitetty kauttaaltaan 18.23