Alle vuoden ikäisen pojan korvatulehdus ja silmäoireet paljastuivat syöväksi. Vakavasta diagnoosista huolimatta pojan tulevaisuus näyttää valoisalta.
Kun korvatulehdusoireet eivät millään ottaneet helpottaakseen ja mukaan tuli myös rajua oksentelua, turkulainen Janette Pettersson lähti poikansa kanssa päivystykseen. Perhe eli siinä toivossa, että parin päivän nesteytyksen jälkeen poika pääsisi jälleen terveenä kotiin, mutta toisin kävi.
Muutama päivä myöhemmin Aaronilta otettiin pään magneettikuvat, joiden avulla lopullinen diagnoosi saatiin selville. Pikkupojalta löydettiin kasvaimia sekä päästä, maksasta että munuaisten läheltä. Poika sairasti neuroblastoomaa.
Oman lapsen sairastuminen on vanhemmille aina kova paikka, mutta perhe ei ole antanut pelolle valtaa.
Neuroblastooma on aivokasvainten jälkeen yleisin kiinteä syöpä lapsilla, ja Suomessa tavataan lähes 10 uutta tapausta vuosittain. Lapset ovat sairastuessaan keskimäärin kahden vuoden ikäisiä.
Lähde: Sylva
– Hirveältähän se aluksi tuntui, mutta meillä meni todella vähän aikaa tottua ajatukseen, olimme jo seuraavana päivänä sisäistäneet asian. Ajattelimme, ettei kukaan parannu syövästä suremalla. Pakko elää hetkessä ja surra vasta sitten, jos käy pahasti, Pettersson kertoo.
Lapsen nuoresta iästä on etua
Aaronin oireet alkoivat korvatulehduksella, ja pian mukaan tuli myös silmäoireita. Lääkärit eivät kuitenkaan olleet huolissaan turvonneesta ja punaiseksi muuttuneesta luomesta, vaan kertoivat silmäoireiden olevan täysin normaaleja korvatulehduksen yhteydessä. Tutkimusten mukaan silmä oli puhdas, eikä tulehdusta löydetty.
Oireita ehti kestää kaiken kaikkiaan kolme viikkoa ennen päivystykseen lähtöä.
– Poika oli siinä välissä parempi, sillä ensimmäisen antibioottikuurin jälkeen oireet lakkasivat. Se oli vähän hassua, sillä loppupeleissähän se ei ollut oireiden aiheuttaja.
Lopullisen diagnoosin jälkeen selvisi, että korvatulehdus johtui ilmeisesti siitä, että painanut kasvain oli aiheuttanut korvaan märkää. Myös silmäoireiden todettiin johtuneen kasvaimesta, joka lopulta alkoi painamaan pojan silmää niin paljon, että siihen muodostui mustelma.
Vaikka Aaronin sairastama syöpä on vaikein neuroblastoomatyyppi, lääkärit ovat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen pojan nuoresta iästä johtuen.
– Lähdetään ihan siitä, että saataisiin vuoden päästä täysin terve poika kotiin, Pettersson toteaa.
Arkiset asiat ovat kokeneet mullistuksen
Viime viikonloppuna poika sai jo ensimmäisen sytostaattikuurinsa, ja tästä eteenpäin sytostaatteja annetaan muutaman viikon välein. Testitulokset mahdollisesta n-myc-geenistä paljastavat lopulta sen, pysyykö hoitotahti tulevaisuudessa samana vai joudutaanko hoitoja rankentamaan. Suunnitelmissa kuitenkin olisi, että perhe saisi olla suurimman osan ajasta kotona.
Nuoresta iästä johtuen poika ei Petterssonin mukaan vielä itse ymmärrä olevansa sairas. Vaikka hän tiedostaakin, että välillä sattuu, hän ei ymmärrä, miksi hoitoja tehdään. Sen sijaan vanhemmille lapsen hoitojen vierestä seuraaminen on ollut rankka paikka.
– Varsinkin silloin, kun lapsi huutaa kurkku suorana jonkun toimenpiteen vuoksi. Ei tunnu niinkään pahalta tiputushoidoissa, kun ei lapsi edes huomaa sitä letkua, mutta sitten ne kanyylien pistot ja vastaavat, joissa pitää pitää kovasti kiinni ja pistää. Kyllä se aika kauhealta tuntuu katsoa vierestä, kun ei voi oikein tehdä mitään.
Myös arki on muuttunut lapsen sairastumisen jälkeen huomattavasti. Niinkin normaali asia kuin kaupassakäynti koko perheen voimin ei enää onnistu.
– Sytostaatit laskevat vastustuskykyä. Ihmisten ilmoille ei saisi mennä seuraavaan puoleentoista vuoteen, ellei tiedä jokaisen ihmisen olevan sataprosenttisen terve, Pettersson kertoo.
Vaikka perheen elämä meni kertaheitolla uusiksi, Pettersson kertoo heidän saaneen todella paljon tukea niin lähipiiriltä kuin sairaalankin taholta. He tulevat voittamaan tämän taistelun.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.