Tutkija ennustaa Georgiaan epävakaita aikoja – "Maa voi olla poliittisen kriisin kynnyksellä"

Georgian oppositio ei ole hyväksynyt valtapuolueen voittoa eilisissä parlamenttivaaleissa. Tutkija ennustaa maahan epävakaita aikoja.

Georgian presidentti Salome Zurabishvili kehotti sunnuntai-iltana maan kansalaisia lähtemään huomenna maanantaina kaduille suurmielenosoitukseen.

Presidentin mukaan vaalien väärentämisen takana on Venäjä.

– Olemme Venäjän erityisoperaation todistajia ja uhreja. Kyseessä on hybridisodan moderni muoto Georgian kansaa vastaan, Zurabishvili sanoi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kehotti viestipalvelu X:ssä Georgian viranomaisia tutkimaan nopeasti, läpinäkyvästi ja riippumattomasti vaalivilppisyytökset.

Georgia on Euroopan unionin ehdokasmaa. EU on sanonut, että äänestys ratkaisee Georgian mahdollisuudet liittyä unioniin.

Georgia sai EU:n ehdokasmaan aseman viime vuoden joulukuussa. Viime kesästä saakka sen EU-taival on kuitenkin ollut käytännössä jäissä.

Kun lähes kaikki äänet oli laskettu, Georgialaisen unelman kerrottiin saaneen 54 prosentin kannatuksen. Neljän länsimielisen oppositiopuolueen liittouman ääniosuus oli noin 37,5 prosenttia.

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Giorgi Kalandarishvilin mukaan vaalit käytiin rauhallisissa ja vapaissa oloissa.

Vaalituloksen perusteella Georgialainen unelma -puolue saisi 150-paikkaiseen parlamenttiin 91 paikkaa. Se olisi riittävä määrä hallitsemiseen, mutta 22 paikkaa vähemmän kuin perustuslaillinen enemmistö olisi vaatinut.

Ulkomaisia vieraitakin oli luvassa, sillä ensimmäisten joukossa hallitsevaa puoluetta onnitellut Unkarin pääministeri Viktor Orban kiirehtii myös ensimmäisenä maahan vaalien jälkeen. Georgian viranomaisten mukaan hän saapuu kaksipäiväiselle vierailulle maahan maanantaina.

"Tämä on yritys varastaa Georgian tulevaisuus"

Oppositiossa olevan keskustaoikeistolaisen Yhdistyneen kansallisen liikkeen (UNM) puheenjohtajan Tina Bokutshavan mukaan vaalitulos on väärennetty ja vaalit varastettu.

– Tämä on yritys varastaa Georgian tulevaisuus, Bokutshava sanoi.

Akhali-oppositiopuolueen puheenjohtaja Nika Gvaramia puolestaan syytti Georgialainen unelma -puoluetta perustuslaillisesta vallankaappauksesta.

– Georgialainen unelma ei pysy vallassa, hän sanoi.

Georgialainen unelma on ollut vallassa vuodesta 2012. Se seurasi aluksi liberaalia länsimyönteistä politiikkaohjelmaa. Se on kuitenkin kääntänyt parin viime vuoden aikana kurssia. 

Kampanjassa se keskittyi salaliittoteoriaan, jonka mukaan "globaali sotapuolue" kontrolloisi läntisiä instituutioita ja pyrkisi vetämään Georgian mukaan Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan.

Tulossa epävakaita viikkoja

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau ennustaa Georgiaan epävakaita viikkoja. 

Nizhnikau uskoo, että vaalit eivät olleet rehelliset. 

Yksi perustelu vaalivilpille on Nizhnikaun mukaan ovensuukyselyiden ja vaalituloksen välinen ero. Oppositiota kannattavan televisioaseman tilauksesta tehdyssä ovensuukyselyssä heti äänestyksen päätyttyä opposition ääniosuudeksi kerrottiin liki 52 prosenttia ja Georgialaisen unelman vajaat 41 prosenttia.

Äänestys on tapahtunut pääosin sähköisesti, joten myös tekniikkaa on epäilty käytetyn vaalivilpin välineenä.

– Ensimmäistä kertaa Georgialaisen unelman kahdentoista vuoden valtakauden aikana oppositiolla oli mahdollisuus voittoon ja hallituksen muodostamiseen. Tässä mielessä mahdollisella vaalivilpillä on paljon merkitystä, Nizhnikau sanoo.

Hän arvioi, että ellei hallitus esimerkiksi kohdista mielenosoittajiin väkivaltaa tai tee muuta isompaa virhettä, tämänkertaiset mielenosoitukset tuskin kuitenkaan muuttavat tilannetta mihinkään suuntaan.

Venäjän vastaiset näkemykset vahvoilla

Nizhnikau on itse asunut Georgiassa. Hän kertoo nähneensä maan jakautuneisuuden ja polarisaation myös omassa tuttavapiirissään. Monet pääkaupunki Tbilisin asukkaat suhtautuvat myönteisesti EU:hun liittymiseen ja vastustavat hallitusta.

– He ajattelevat, että hallitus rapauttaa demokratiaa ja on tietysti iso este EU-toiveille.

Osa kansasta kuitenkin on kiinnostunut geopolitiikan sijaan omasta selviytymisestään. 

Nizhnikau sanoo, että heille Georgialainen unelma edustaa pysyvyyttä. Ihmiset pohtivat muun muassa sitä, miten valtapuolueen vaihtuminen voisi vaikuttaa heidän elämäänsä. Näin on erityisesti maaseudulla.

– Äänestyspäätös tehtiin isomman ja pienemmän pahan välillä, mutta se ei poista sitä, että tällä kertaa Georgialainen unelma pysyi vallassa vain vilpin avulla.

Nizhnikau korostaa, että Georgialainen unelma -puolue ei kannata Venäjää vaan vastustaa Eurooppaa ja demokratiaa. Tämän vuoksi Venäjä on sen liittolainen vain ikään kuin sattumalta.

– Hallitus ei ole ottamassa nopeita askelia Venäjän suuntaan vaalien jälkeen. Se ymmärtää, että georgialaisessa yhteiskunnassa Venäjän vastaiset mielipiteet ovat vahvoilla.

Tyytymättömyys Eurooppaan kasvanut

Venäjän lisäksi georgialaisten tyytymättömyys Eurooppaa kohtaan on kasvanut huomattavasti, Nizhnikau sanoo. 

Georgian sodassa vuonna 2008 georgialaiset jäivät hänen mukaansa yksin Venäjän kanssa, minkä vuoksi georgialaiset tunsivat lännen ja Euroopan pettäneen heidät.

– Moni georgialainen ajattelee, että Venäjän kanssa on tultava jotenkin toimeen, koska Venäjän armeija on Etelä-Ossetiassa vain muutamien kymmenien kilometrien päässä Tbilisistä.

Nizhnikaun mukaan vaalien tulos voi huonontaa Georgian ja Euroopan unionin välejä entisestään. Georgia on EU:n ehdokasmaa. EU on sanonut, että äänestys ratkaisee Georgian mahdollisuudet liittyä unioniin.

Georgia sai EU:n ehdokasmaan aseman viime vuoden joulukuussa. Viime kesästä saakka sen EU-taival on kuitenkin ollut käytännössä jäissä.

– Brysselin pitäisi kehittää uusi strategia Georgian varalle, Nizhnikau arvioi.

"Lailliset vaalit"

Kansanvälisten vaalitarkkailijoiden ryhmän mukaan puolueet eivät olleet voineet valmistautua vaaleihin tasapuolisesti ja vaalikampanjointia olivat leimanneet painostus ja jännitteet. Sen sijaan itse vaalipäivä ja vaalit sujuivat heidän mukaansa hyvin.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen vaalitarkkailuoperaatiota johtanut Pia Kauma (kok.) sanoi STT:lle hallitsevan puolueen hyödyntäneen vahvasti asemaansa.

Kauman mukaan osa julkisissa viroissa työskentelevistä tunsi painostusta sen suhteen, mitä puoluetta pitäisi äänestää. Äänestyspaikoilla valtion vaalilistalla oli 18 eri puoluetta. Myös oppositiolla oli kilpailevia ehdokkaita. Siinä suhteessa vaali oli Kauman mukaan aidosti kilpailullinen.

– Toki mietin sitä, että olivatko nämä täysin kilpailulliset ja vapaat vaalit vai eivät. Mutta sen aineiston perusteella, mitä me olemme saaneet lukuisista vaalihuoneistoista meidän tarkkailijoiltamme, ei voi sanoa, etteivätkö nämä olisi olleet aivan lailliset vaalit, Kauma sanoi.

Vaalitarkkailijoille raportoitiin Kauman mukaan 96 prosentista äänestyspaikkoja äänestämisen sujuneen hyvin. Nämä olivat äänestyspaikkoja, joissa tarkkailijat kävivät paikan päällä. Pienessä osassa koettiin painostusta tai äänestäjien häirintää.

Lue myös:

    Uusimmat