Suomen Etelä-Kaukasuksen kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen pitää epätodennäköisenä, että Georgian viikonlopun parlamenttivaalien tulos voisi enää muuttua. Hän arvelee, että pienikin asia voi nyt laukaista väkivallan.
Väitteitä Georgian parlamenttivaalien mittavasta väärentämisestä on toistaiseksi mahdotonta arvioida luotettavasti, sanoo Suomen Etelä-Kaukasuksen kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen.
Narinen huomauttaa, että myöskään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj ei ole vaalitarkkailun jälkeenkään suostunut ottamaan kantaa asiaan ennen lisätutkimuksia.
Väitteet vaalivilpistä ovat olleet kovia. Esimerkiksi Georgian länsimielinen presidentti Salome Zurabishvili luonnehti vaalien tulosta väärennetyksi ja sanoi Venäjän olevan väärentämisen takana.
Kreml on kiistänyt sekaantumisen vaaleihin. Pääministeri Irakli Kobakhidze valtapuolue Georgialaisesta unelmasta syytti puolestaan lausunnossaan oppositiota "perustuslaillisen järjestyksen nakertamisesta".
Georgian keskusvaalilautakunta on vahvistanut virallisen vaalituloksen, jossa Georgialainen unelma sai 54 prosenttia äänistä. Tulos poikkesi merkittävästi muun muassa yhdysvaltalaisen tutkimusyhtiön Edison Researchin ovensuukyselystä ja vaaleja edeltäneistä mielipidetiedusteluista.
Georgian hallitsevan unelmapuolueen kannattajat osallistuvat kokoontumiseen puolueen päämajassa sen jälkeen, kun parlamenttivaalien ennakkoäänestystulokset julkistettiin Tbilisissä lauantaina.
Lue myös: Venäjä jyrähti vaalivaikutussyytöksistä – kiisti jyrkästi sekaantumisen
Yhdysvallat vaatii Georgian vaalien mahdollisten rikkomusten tutkimista
Väkivalta voi leimahtaa
Seuraavaksi odotettavissa on mittavia protesteja. Myös presidentti Zurabishvili on kannustanut kansaa niihin.
Kirsti Narinen sanoo, että Eurooppa-myönteisen opposition on käytännössä pakko lähteä osoittamaan mieltä kaduille.
– Heidän tietysti täytyy tulla kaduille myös osoittaakseen itselleen ja muille, että tämä liike on olemassa. Ja että vaalitulos on väärennetty ja vaalitulosta vastustetaan.
Narisen arvion mukaan väkivalta voi leimahtaa nyt helposti.
– Tilanne on kauhean jännittynyt, joten hyvin pienikin asia voi laukaista väkivaltaan puolin ja toisin.
Virallinen tulo oli kuitenkin selvä. Narinen pitäisi näin ollen yllättävänä, jos oppositio tai minkäänlainen kansanliike pystyisi vaalitulosta muuttamaan.
– Muun muassa sen takia, että tämä sisäisen turvallisuuden koneisto on vahvasti hallituksen käsissä, hän sanoo.
Suomen Viron-suurlähettiläs Kirsti Narinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.
Lue myös: Tutkija ennustaa Georgiaan epävakaita aikoja – "Maa voi olla poliittisen kriisin kynnyksellä"
Miten EU reagoi?
Narinen katsoo Venäjän etujen toteutuvan Georgialaisen unelman vallan kautta. Georgialaisen unelman ensisijainen tavoite sen sijaan on pysyä vallassa, hän sanoo.
Tämän takia on toistaiseksi hankala sanoa, miten mahdollinen luisu Venäjän syliin alkaa käytännössä toteutua tai kehittyä vaaleja edeltävästä ajasta. Samasta syystä EU:n pitäisi Narisen mukaan pystyä tasapainoilemaan omassa reaktiossaan, kuten hän tulkitsee julki tulleiden kommenttien perusteella myös tapahtuvan.
– Jos me nyt lyömme ovet kiinni ja sanomme hyvästit, niin silloinhan se siirtymä sinne Venäjän sylin on yhä vauhdikkaampi.
Georgialainen unelma on aiemmin tasapainoillut Venäjä-suhteensa ja EU-suhteensa kanssa. Joulukuussa 2023 maa sai jopa unionin ehdokasmaan aseman.
Viime kesästä saakka EU-jäsenyysprosessi on kuitenkin ollut pysähdyksissä. Syy on muun muassa niin sanottu agenttilaki, joka pakottaa ulkomaista rahoitusta saavia medioita ja järjestöjä rekisteröitymään ulkomaisten etujen ajajiksi.
EU on rahoittanut Georgiaa muun muassa noin 85 miljoonan euron vuotuisella avustuksella, jonka tarkoituksena on parantaa georgialaisten elämän laatua.
Kaikkea Georgialle menevää rahaa ei käytetä samana vuonna. EU päätti jo ennen vaaleja olla maksamatta muun muassa 121 miljoonaa euroa vuosien 2022 ja 2023 rahoitusta Georgian demokratian heikentymisen takia.