Venäjä-myönteinen Georgialainen unelma voittaa todennäköisesti vaalit, mutta se ei välttämättä saa säilytettyä valtaa itsellään.
Georgialaiset päättävät tänään vaaliuurnilla maansa suunnasta parlamenttivaaleissa. Euroopan aidalla istunut hallitus on viime aikoina kääntänyt jalkojaan yhä enemmän poispäin Euroopasta, joten samalla käydään linjavaalit maan ulkopoliittisesta suunnasta.
Kannatusmittauksia johtaa Georgialainen unelma -puolue, jonka linja myötäilee Venäjää. Koska puolue ei todennäköisesti saa muodostettua hallitusta yksin, avautuu tilaisuus myös Eurooppa-myönteiselle oppositiolle.
Georgialainen unelma on ollut hallitusvastuussa jo 12 vuotta, ja kannatusmittaukset ovat ennustaneet sille vajaan 40 prosentin kannatusta. Kannatuksen taustalta löytyy maan kansalaisten riippuvaisuutta Venäjästä sekä puolueen viesti itsestään vakauden tuojana suhteessa Venäjään.
Puolueen taustalla vaikuttaa oligarkki ja entinen pääministeri Bidzina Ivanishvili.
Suomen kiertävä Etelä-Kaukasian-suurlähettiläs Kirsti Narinen arvioi STT:lle perjantaina, että puolueen politiikan taustalta löytyvät tosiasiassa nimenomaan Ivanishvilin henkilökohtaiset tarpeet.
– Bidzina Ivanishvilin tahtotila on henkilökohtainen turvallisuus ja hänen miljardiensa turvallisuus. Ja siihen hän tarvitsee valtiota, Narinen sanoi.
Lue myös: Pekka Haavisto: Putinilla on ikävä suunnitelma naapureilleen
8:28
Useita Eurooppa-myönteisiä vaihtoehtoja
Hankalasti ennustettavampi kokonaisuus on Georgialaisen unelman Eurooppa-myönteinen vaihtoehto. Osa puolueista on muodostanut liittoja, jotta ne pääsevät tarvitun vaalikynnyksen yli.
Myöhemmin mitattavaksi jää myös se, miten hyvin Eurooppa-myönteinen oppositio pystyy toimimaan yhdessä vaalien jälkeen.
Tunnetuin oppositiovoima Georgiassa on keskustaoikeistolainen Yhdistynyt kansallinen liike, joka tunnetaan maan entisestä presidentistä Mihail Saakashvilista.
Saakashvili oli presidenttinä vuosina 2008–2013 ja johti maata Venäjän hyökätessä Georgiaan. Tällä hetkellä hän suorittaa vankeusrangaistusta vallan väärinkäytöstä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on pitänyt hänen kohteluaan vankilassa poliittisena kostona.
Poliittiseen keskustaan asemoituu myös Georgian puolesta -puolue, jota johtaa entinen pääministeri Giorgi Gakharia. Pääministeriaikanaan Gakharia kuului Georgialaiseen unelmaan, mutta hänen nykyinen puolueensa on Eurooppa-myönteinen.
Lisäksi Eurooppa-myönteisessä oppositiossa on ehdolla on kaksi useasta puolueesta koostuvaa liittoumaa. Käytännössä vaalien tulos on siis hyvin auki, ellei Georgialainen unelma saa yli puolia parlamenttipaikoista.
EU-prosessi pysähtyi
Venäjä-myönteisyydestä huolimatta Georgia on onnistunut pitkään tasapainoilemaan myös EU-suhteensa kanssa. Viime vuoden joulukuussa maa sai jopa Euroopan unionin ehdokasmaan aseman.
Viime kesästä saakka EU-taival on kuitenkin ollut käytännössä jäissä.
Tilannetta kiristi muun muassa niin sanottu agenttilaki, joka säädettiin maassa toukokuussa. Laki pakottaa ulkomailta rahoitusta saavia medioita ja järjestöjä rekisteröitymään ulkomaisten etujen ajajiksi.
Vastaava laki on käytössä myös Venäjällä yhtenä työkaluna kontrolloida oppositiota. Viime viikolla EU-maiden poliittiset johtajat toistivat huippukokouksessa vakavan huolensa Georgian politiikan suunnasta ja katsoivat sen pitävän liittymisprosessia pysähdyksissä.