Ihmiset eivät halua tällaisessa kansainvälisessä ja maailmanpoliittisessa tilanteessa vaihtaa presidenttiä. Näin selittää Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä istuvan presidentin suosiota. Hänen mielestään presidentti Sauli Niinistön tapaan johtaa ulkopolitiikkaa ollaan myös oltu yleisesti hyvin tyytyväisiä.
Jokisipilän mukaan nykymuotoisten presidentinvaalien aikaan ei ole ollut tuollaisia kannatuslukemia näin lähellä vaaleja kuin istuvalla presidentillä nyt. Ylen kyselyn perusteella Niinistö saisi nyt vaalien 1. kierroksen äänistä peräti 80 prosenttia.
– Niinistön kannatuksen sulamisesta ei ole mitään merkkejä, vaikka yleensä istuvan presidentin suosio lähtee laskuun tässä vaiheessa, Jokisipilä sanoo.
Hän vertaa Niinistön kannatusta Tarja Halosen kannatuslukuihin vuonna 2006. Ne lähtivät tässä vaiheessa laskuun ja laskivat sitten sitä nopeammin, mitä lähemmäs vaaleja tultiin.
Hirveän sopuisia väittelyitä
Jokisipilän mielestä on ymmärrettävää, että muut ehdokkaat eivät pysty haastamaan presidenttiä, joka on tavannut hiljattain sekä Venäjän että Yhdysvaltain presidentit. Hän arvelee lisäksi ehdokkaiden jakavan pitkälti Niinistön ulkopoliittisen linjan, EU-kannassaan erottuvaa perussuomalaisten Laura Huhtasaarta lukuun ottamatta.
– Väittelyt ovat olleet hirveän sopuisia. Mitään ärhäkkyyttä ei ole ollut, vaan esiintyminen on toistaiseksi ollut sivistynyttä, asiallista ja varovaista.
Tutkija huomauttaa, että vihreiden Pekka Haaviston nousu toiselle kierrokselle edellyttäisi, että porvarilliselta puolelta nousisi vielä joku muu ehdokas pilkkomaan Niinistön pottia.
– Silloin kuusi vuotta sittenhän siellä oli kaikista maailman ihmisistä Paavo Väyrynen, joka sai sen 17,5 prosenttia ja sillä saaliillaan työnsi vaalin toiselle kierrokselle.