Eurooppalaisten tiedotusvälineiden yhteisselvityksen mukaan Yhdysvallat vakoili Ruotsia, Norjaa, Ranskaa ja Saksaa Tanskan tiedustelupalvelun avulla. Suomi ei kuulunut vakoilukohteisiin, mutta suomalaistutkija olisi yllättynyt, ellei sitä olisi ainakin yritetty.
Ranska, Saksa ja monet muut Euroopan maat ovat pöyristyneitä tiedoista, joiden mukaan Yhdysvallat on vakoillut eurooppalaisia huippupoliitikkoja Tanskan tiedustelupalvelun avustuksella.
Yhdysvaltain turvallisuusvirasto NSA vakoili Euroopan ykköspoliitikkoja vuosien 2012 ja 2014 välillä, apurinaan Tanskan tiedustelupalvelu. Tanskan tiedustelupalvelun avustus on tarkoittanut esimerkiksi pääsyä Tanskan läpi menevään verkkoliikenteeseen.
Saksassa kohteina olivat ainakin liittokansleri Angela Merkel, nykyinen presidentti Frank-Walter Steinmeier ja silloinen oppositiojohtaja Peer Steinbrück.
Suojelupoliisin mukaan suomalaisiin kohdistunutta vakoilua Yhdysvalloista ei ole havaittu, mutta suomalaistutkija olisi yllättynyt, ellei näin olisi tapahtunut.
– Hyvin selvästi siellä on vakoiltu suuria liittolaismaita. On vakoiltu toista maata Ruotsia, joka ei kuulu Natoon, mutta jonka asiat kiinnostavat. Vaikea nähdä, miksi Suomi olisi jätetty tässä jotenkin erityistapauksena pois, toteaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.
Lue myös: Ranska kommentoi mediatietoja USA:n turvallisuusviraston poliitikkovakoilusta Euroopassa: "Erittäin vakavaa jos totta"
Epäselvää on, toimiko tiedustelupalvelu hallituksen siunauksella
Tanskan puolustusministerinä 2019 aloittanut Trine Bramsen sai tietää yhteistyöstä viime elokuussa. Samoihin aikoihin Tanskan tiedustelun johtaja ja kaksi muuta työntekijää saivat lähtöpassit.
Toistaiseksi ilmassa leijuu vielä kysymys siitä, oliko Tanskan tiedustelulla maan hallituksen siunaus toiminnalleen.
– Tässä kiinnostava kysymys on, että oliko se niin, että toimittiin poliittisten päätöksentekijöiden pyynnöstä, tai ainakin heidän hyväksyntänsä mukaisesti. Silloin ei välttämättä jokaista yksityiskohtaa aina tiedetä tarkalleen tai sitä, kenestä kaikista henkilöistä on kyse, mutta yleisesti on hyväksytty tällainen operaatio, Salonius-Pasternak toteaa.
Johtavan tutkijan mukaan on ymmärrettävää, että yksittäiset poliitikot ovat tuohtuneet tapauksesta. Hän ei kuitenkaan usko, että tällainen vaikuttaisi esimerkiksi Pohjoismaiden väliseen yhteistyöhön.
– On hyvin vaikea nähdä, että poliitikot oikeasti uskoisivat, että Yhdysvallat olisi ainoa maa, joka näin tekisi, hän toteaa.