Tutkijat keksivät, miten välttää seuraava pandemia – älykellot voivat varoittaa taudista jo päiviä ennen oireita

Tuore tutkimus osoittaa, että älykelloista voisi olla apua seuraavan pandemian pysäyttämisessä.

Virusinfektiot on tärkeää tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa niiden leviämisen estämiseksi. Monet taudit tarttuvat nimittäin jo ennen oireiden alkamista.

Aalto-yliopiston sekä yhdysvaltalaisten Stanfordin ja Texas A&M -yliopistojen tutkijoiden tuore tutkimus kertoo, kuinka oireettomien sairastuneiden huomaamatonta tartuttavauutta ja tätä kautta tulevia pandemioita voitaisiin torjua: tavalliset älykellot havaitsevat käyttäjänsä virusinfektion jopa päiviä ennen varsinaisia oireita.

– Toisin kuin koronapandemian aikaan, meillä on nyt konkreettista tietoa siitä, miten pandemiat kehittyvät ja kuinka toimivia erilaiset keinot niiden estämiseksi ovat. Kun tähän lisätään puettavan teknologian parantunut kyky havaita sairastumisen varhaiset fysiologisen merkit, niin olemme huomattavasti paremmin valmistautuneita seuraavaan pandemiaan, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkija Märt Vesinurm Aalto-yliopistosta tiedotteessa.

Lue myös: Kasvomaskeista ei ollutkaan apua koronan leviämisen ehkäisyssä

Vaikka vain osa reagoisi älykellon varoitukseen, vaikutus olisi merkittävä

Tutkimusryhmä yhdisti laajan joukon erilaisia tutkimuksia ja mallinsi tartuntojen leviämistä. 

– Otimme huomioon muun muassa sen, miten virusmäärä kehittyy elimistössä koko taudin ajan, ja kuinka suuri osa tartunnan saaneista on oireettomia mutta silti tartuttavia. Yhdistimme tähän myös tilastotiedot siitä, miten ihmiset muuttavat käyttäytymistään sairastuessaan, Vesinurm kertoo.

Mitä älykellot kertovat käyttäjästään? Juttu jatkuu videon alla.

8:17Älykellojen keräämä data paljastaa suomalaisten liikuntatottumukset ja kuntoilutrendit. Onko unen mittaaminen kellolla sittenkin stressitekijä? Vieraana Suunnon tuotepäällikkö Markus Kemetter ja Polarin kumppanuusjohtaja Ville Uronen.

Lue myös: Voivatko pöpöt tarttua hammastahnan kautta? Asiantuntija vastaa

Älykellot mittaavat kantajansa hengitystiheyttä, lämpötilan muutoksia, univaihteluita, sydämen sykettä ja paljon muuta. Kello voi varoittaa sairastumisesta jo päiviä ennen oireiden ilmaantumista: influenssan tunnistustarkkuus on 90 prosenttia ja koronaviruksen 88 prosentitta. Kun ihmiset vielä vähentävät sosiaalisia kontaktejaan noin 66–90 prosenttia oireiden alettua, tutkijat uskovat, että kyseessä on tehokas keino rajoittaa tautien leviämistä.

– Vaikka vain osa ihmisistä reagoisi älykellon varoitukseen ja eristäytyisi aiemmin, vaikutus olisi silti merkittävä. Jos ihmiset vähentävät sosiaalisia kontaktejaan 66–75 prosenttia varoituksen saatuaan, taudin leviäminen voisi vähentyä 40–65 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa eristäytyminen alkaa vasta oireiden ilmetessä, Vesinurm sanoo.

Tätäkin korkeampi sitoutuminen, esimerkiksi juuri pandemiatilanteessa, voisi jopa pysäyttää taudin leviämisen. Tämä voisi päteä myös, jos H5N1-virus eli lintuinfluenssa alkaisi levitä ihmisestä toiseen. 

– Kun saamme tarkempaa tietoa siitä, miten eri sairaudet vaikuttavat mittauksiin, en näe, miksemme voisi erottaa toisistaan esimerkiksi lintuinfluenssaa, HIV:tä ja tavallista flunssaa – etenkin, kun hyödynnämme edistynyttä koneoppimista sekä muita käyttäjästä saatavia tietoja.

Lue myös: Taudit jylläävät: Yksi torjuntakeino tepsii influenssaan, mutta ei norovirukseen

Älykellon varoitus antaa mahdollisuuden suojella läheisiä

Vesinurmin mukaan älykellot voisivat auttaa tekemään epäsuosituista rajoituskeinoista, kuten maskeista, sulkutiloista ja massatestauksista, tarkemmin kohdistettuja sekä vähemmän rajoittavia.

Jos älykello varoittaa sairastumisesta, oireeton voisi ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, kuten maskin käyttämiseen tai vanhemmalla sukulaisella vierailun perumiseen. Näin ihmisellä olisi mahdollisuus suojella läheisiään ja muita ihmisiä. Myös päättäjillä voisi olla tehokas työkalu taudin hallintaan, tutkijat uskovat.

– Tulevaisuudessa valtiot saattavat vaikka tarjota älykelloja kansalaisilleen pandemian uhatessa, mikä vaatisi tietenkin tarkkaa eettistä pohdintaa. Joka tapauksessa on syytä toivoa, että kunhan varhainen tunnistus on kirjaimellisesti käden ulottuvilla, laajamittaiset sulkutoimet jäävät menneisyyteen, Vesinurm sanoo. 

Tutkimus julkaistiin maaliskuussa PNAS Nexus -teidelehdessä.

Lue myös:

Kuka kuuluu koronan tai influenssan riskiryhmään? Entä voidaanko väärin perustein rokotusta hakeva käännyttää rokotuspaikalta?

Miten niistät? Tavallisessa tyylissä piilee riski – tämä olisi oikeasti paras tapa

Milloin ja miksi nenäkannua kannattaa käyttää? Lääkäri vastaa

Katso myös: Näin erotat influenssan koronasta

0:36Haastattelussa tartuntatautilääkäri Leif Lakoma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähde: Aalto-yliopisto