Keskustan julkitulo pettymyksestään perussuomalaisiin oli todennäköisesti osa puolueen neuvottelustrategiaa, arvioivat politiikan tutkijat Kimmo Grönlund ja Erkka Railo. Tutkijat eivät silti usko, että perussuomalaisten tie hallitukseen olisi vielä katkennut.
Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund uskoo, että keskusta haluaa näyttää perussuomalaisille, ettei kukaan voi tulla hallitukseen sanelemaan.
- Sipilän ja Laanisen puheet osoittavat, että kaikki hallituspohjat ovat mahdollisia tai he ainakin haluavat muistuttaa perussuomalaisia siitä.
Puoluejohtaja Juha Sipilä ja puoluesihteeri Timo Laaninen ovat julkisuudessa sanoneet hämmästyneensä perussuomalaisten vastauksista hallituskysymyksiin.
- Etukäteen oli jo käyty aika paljon keskusteluita muun muassa perussuomalaisten kanssa. Vastauksista ei voitu päätellä, että keskusteluita oli käyty, Laaninen muotoili eilen toimittajille.
Keskusteluita oli puolueiden välillä käyty ainakin EU-kirjauksesta ja maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on kertonut, että yksi Sipilän yhteensä 15 kysymyksestä muotoiltiin yhteistyössä. Hän ei täsmentänyt, mistä kysymyksestä oli kyse.
"Julkisuus koventaa panoksia"
Railon mielestä julkisuuteen muodostunut kuva perussuomalaisten venkoilusta on puolueelle kiusallinen. Sen sijaan keskustalle episodi ei hänestä ole vielä arvovaltatappio.
Isot arvovaltatappiot tulisivat vasta siitä, jos puolue joutuisi julkisesti joustamaan tavoitteistaan. Se, että keskusta toi pettymyksensä perussuomalaisiin julkisuuteen, koventaa Railon mukaan osaltaan panoksia.
- Nyt aletaan mennä alueelle, että muuttuu nöyryyttäväksi, jos joutuu antamaan periksi tavoitteissaan, Railo sanoo.
Hän uskoo, että juuri tästä syystä Juha Sipilä kävi kaikkien puheenjohtajien kanssa keskusteluita mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Näin mahdollisia myönnytyksiä pystyttiin tekemään jo ennen kuin vastaukset tulivat julkisiksi.
- Seuraavaksihan kaikki voivat verrata puolueiden vastauksia hallitusohjelmaan ja arvioida, kuka joutui antamaan eniten periksi.
Railo löytää perussuomalaisten toiminnalle kaksi mahdollista selitystä.
- Joko he ovat niin kokemattomia, etteivät tiedä mikä tällaisissa neuvotteluissa on mahdollista tai sitten langat eivät pysy yksissä käsissä, Railo tulkitsee.
Soini ei ole kommentoinut julkisuudessa puolueensa hallitusvastauksia, koska ei sanojensa mukaan käy neuvotteluita julkisuuden kautta.
Sipilän EU-kirjaus aiempaa tiukempi
EU-politiikka on nousemassa hallitustunnusteluiden yhdeksi kiperimmistä kysymyksistä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että Suomen EU-politiikka muuttuisi tiukempaan suuntaan, jos sitä toteutettaisiin hallitustunnustelija Sipilän kirjauksen mukaan.
Kirjaus on hänen mukaansa kuitenkin vielä tulkinnanvarainen. Tiilikainen uskoo, että tällaisenaan linja herättäisi aika paljon hämmennystä muissa EU-maissa.
Eniten keskustelua on käyty linjauksesta, jonka mukaan talouspolitiikan koordinaation syventämisestä luovuttaisiin.
- Tähän asti Suomi on ollut valmis antamaan enemmän muun muassa valvontavastuuta komissiolle, Tiilikainen huomauttaa.
Hallitusvastauksissaan varsinkin kokoomus ja vihreät pitivät kirjausta liian tiukkana. Sipilä on antanut kuitenkin ymmärtää, että neuvotteluvaraa on vielä.