Tutkijat ovat havainneet toistaiseksi kaukaisimman aktiivisen supermassiivisen mustan aukon, kertoo Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.
Havainto tehtiin James Webb -avaruusteleskoopilla.
CEERS 1019 -galaksi oli olemassa vain 570 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen. Galaksin musta aukko on sen sijaan massaltaan pienin, mitä varhaisessa universumissa on tunnistettu.
Nasan mukaan sen massa on "vain" yhdeksän miljoonaa Auringon massaa, mikä on paljon vähemmän kuin muilla mustilla aukoilla, jotka on havaittu varhaisessa universumissa.
Tavallisesti niiden massa on yli miljardi Auringon massaa.
Lue myös: Tuore tutkimus Stephen Hawkingin kuuluisimmasta ennustuksesta: Kaikki mitä tiedät, olisi tuomittu haihtumaan
Verrattavissa Linnunradan mustaan aukkoon
CEERS 1019 -galaksin ytimessä oleva musta aukko onkin enemmän samanlainen, mikä löytyy kotigalaksimme Linnunradan ytimestä. Linnunradan ytimen mustan aukon massa on 4,6 miljoonaa Auringon massaa.
Löydetty musta aukko ei ole myöskään yhtä kirkas kohde kuin aiemmin varhaisesta universumista löydetyt mustat aukot, sillä suuremmat "syövät" aktiivisesti ainetta, mikä aiheuttaa valoa.
Nasa kertoo, että tutkijat ovat jo pitkään ennustaneet pienempien mustien aukkojen olemassaoloa varhaisessa universumissa, mutta ennen James Webb -teleskooppia niitä ei olla kyetty löytämään.
Nasan mukaan CEERS 1019 saattaa pitää ennätystä kaukaisimmasta havaitusta mustasta aukosta vain muutaman viikon, sillä havaintoja kauemmista kohteista arvioidaan tiedeyhteisössä parhaillaan.
Supermassiiviset mustat aukot syntyvät, kun raskaat kaasupilvet ovat romahtaneet kasaan, Jyväskylän yliopiston sivuilla kerrotaan.
Jokaisen suuren galaksin keskellä uskotaan olevan supermassiivinen musta aukko, jota galaksiin kuuluvat kappaleet kiertävät.
Supermassiivisten mustien aukkojen massa vaihtelee sadastatuhannesta miljardiin Auringon massaan.