Maa ja Kuu ovat ensisilmäykseltä kuin toistensa vastakohtia: Sinistä elämää kuhisevaa planeettaamme kiertää harmaan kalpea ja kylmä maailma.
Mutta Maa ja Kuu sisältävät myös samankaltaisuutta. Yli 50 vuoden tutkimustyön perusteella tutkijat ovat onnistuneet viimein vahvistamaan, mitä Kuun sydämessä on. Aiheesta kirjoittaa tiedesivusto Livescience.
Tutkijoiden mukaan ohuen pintakerroksen ja paksun vaipan ympäröimässä Kuun keskiosassa on nestemäinen ulkoydin ja aivan keskellä kiinteä raudasta koostuva sisäydin, samaan tapaan kuin Maan ytimessäkin. Tulos kuulostaakin jopa kotoisalta, eivätkä Kuu ja Maa olekaan lopulta niin erilaisia palloja.
Ranskalaisen Côte d'Azur -yliopiston tutkijoiden tulokset on julkaistu Nature-julkaisussa.
Lue myös: Tähtitieteilijät pääsivät ensimmäistä kertaa näkemään maapallon lopullisen kohtalon: Tuho tulee nopeasti, kun elämän ylläpitäjästä tulee tappaja
Ensimmäisiä vihjeitä Kuun ytimen maankaltaisuudesta saatiin jo Apollo-kuulentojen aikaan. Kuuhun viedyt tutkimuslaitteet antoivat tietoa, että Kuu ei ollut mikään tasalaatuinen kivikappale, vaan sen keskiosassa havaittiin olevan pintaosia tiheämpää ainetta.
Astronauttien Kuun pinnalle jättämät seismometrit ovat myöhemmin jopa paljastaneet, että Kuun pinnalla tapahtuu järistyksiä.
Lue myös: Teoria Kuun synnystä kääntyi päälaelleen: Animaatio näyttää valtavan rysäyksen 4,5 miljardia vuotta sitten
Vuonna 2011 Nasan tutkimuksessa epäiltiin jo, että Kuulla on nestemäisestä raudasta koostuva ulkoydin. Kyseisessä tutkimuksessa oli myös viitteitä siitä, että Kuun sisäydin koostuu raudasta.
Tutkimustyö asian lopulliseksi vahvistamiseksi on vienyt yllättävän pitkän ajan. Tutkijat ovat vasta hiljattain onnistuneet luomaan luotettavan kokonaiskuvan Kuun ytimestä mittavan tutkimusaineiston perusteella. Tutkijoiden mukaan Kuun sisäytimen halkaisija on noin 500 kilometriä.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.