Uuden tutkimuksen mukaan kuuluisan Stonehengen alttarikivi ei olekaan Walesista, kuten aiemmin on luultu, vaan paljon kauempaa, Skotlannista. Aiheesta uutisoi BBC.
Se miten noin kuusitonnia painava alttarikivi on saatu kuljetettua noin 700 kilometrin päästä Skotlannin pohjoisosista Lounais-Englannin Salisburyyn, on tutkijoille vielä epäselvää.
– Lievästi sanottuna shokki. Tuollaisen matkan siirtäminen on merkittävää. Neoliittisten ihmisten on täytynyt olla tiiviissä väleissä, kuvailee tutkimuksissa mukana ollut professori Nick Pearce BBC:lle.
– Tämä on oikeasti järkyttävä tulos, vakuutti puolestaan Robert Ixer, joka hänkin otti osaa tutkimukseen.
Tulos herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia
Tutkimuslöydön tehnyt australialainen Curtisin yliopiston työryhmä analysoi alttarikiven kemiallisen koostumuksen ja ajoitti ne. Menetelmää on kuvattu yhtä tarkaksi kuin sormenjälkien ottaminen. Tuloksista kävi ilmi, että näytteet vastasivat parhaiten devonikaudella syntyneitä sedimenttialueita Caithnessia, Orkneyta sekä Morayta Pohjois-Skotlannissa.
Kivipaasien ja osittain maan alla oleva alttarikiven uskottiin aiemmin olleen peräisin Walesista, kuten Stonehengen sisemmän kehikon niin kutsutut siniset kivet. Uloimman kehikon suuret kivipaasit ovat puolestaan Englannista.
Tutkimustulos paljasti tutkijoille, että neoliittiset ihmiset olivat aiempaakin tiiviimmissä väleissä toistensa kanssa kuin on uskottu. Kaksi kysymystä löydös tosin jätti: miten kivi tuotiin paikalle ja miksi niin kaukaa?
Stonehengen käyttötarkoituksesta ei vielä nykyäänkään olla täysin varmoja. Tuhansia vuosia vanha monumentti on saattanut olla temppeli tai kokoontumispaikka. Vanhimmat osat Stonehengestä ovat noin 5 000 vuotta vanhoja.
0:47
Geologit uskovat ratkaisseensa myös arvoituksen Stonehengen kivien syntyperästä. Katso video vuodelta 2019.