"Mikä tahansa eläin, joka kulki luolan suuaukosta sisään, kohtasi välittömän kuolemansa. Härät, jotka ohjattiin sisään, kaatuivat ja ne raahattiin kuolleena ulos. Pikkulinnut, jotka heitin luolan sisään, hengittivät viimeisen henkäyksensä ja putosivat."
Näin kuuluisan Helvetinportin tapahtumia kuvaa kreikkalainen maantieteilijä Strabo, joka eli vuosina 64 e.a.a-21 j.a.a.
Kaksituhatta vuotta sitten paikalliset ja kauempaa tulleet ihmiset katsoivat kummissaan, kun eläimet, kuten linnut ja härät, kaatuivat kuolleena maahan erikoisen luolaston edessä. Kreikkalaisroomalaisen Hierapoliksen temppelin, joka sijaitsi nykyisen Turkin Pamukkalen alueella, luolan suun ajateltiin olevan portti alamaailmaan, Helvettiin.
Luola nimettiin Plutoniumiksi tuonelan jumalhahmon Pluton mukaan. Sen uskottiin pölläyttävän luolastosta "kuoleman henkäyksiä", joka tappoi kaikki lähellä olevat elolliset olennot, lukuunottamatta jumalallisen immuniteetin omaavia pappeja.
Roomalaisessa kirjallisuudessa ilmiön on liitetty tuonelan joella soutavaksi hahmoksi, joka kuljetti sieluja alamaailmaan kuoleman jälkeen.
Nyt tutkijat kuitenkin uskovat selvittäneensä syyn "Helvetinportiksi" kutsutun luolaston läheisyydessä koetuille ilmiöille – eikä taustalla oleva selitys ole yliluonnollinen.
Mittaukset paljastivat karut lukemat
Helmikuussa Archaeological and Anthropological Sciences -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan tutkimukset osoittavat, että maan kuoressa ollut halkeama, joka sijaitsee syvällä alueen alla, päästää ilmaan hiilidioksidia sellaisina pitoisuuksina, jotka voivat olla tappavia.
Tutkijat saivat mitattua kannettavalla kaasumittarilla tuloksia, joiden mukaan hiilidioksisipitoisuus oli luolan suuaukolla 4-53 prosenttia ja luolan sisällä jopa 91 prosenttia.
Normaaliolosuhteissa hiilidioksidi on hajuton, väritön, myrkytön ja huonosti reagoiva kaasu. Suurina pitoisuuksina se on kuitenkin terveydelle haitallista.
Tutkijaryhmän mukaan ongelmat nisäkkäillä alkavat jo silloin, kun ilman hiilidioksidipitoisuus lähenee 5 prosenttia. Heti tämän jälkeen alkavat oireet, kuten hikoilu, heikotus ja sykkeen kiihtyminen.
Puhtaana kaasuna se syrjäyttää hapen ja tukehduttaa ihmisen. Ei siis ihme, että eläimet, jotka kulkivat luolaan, kuolivat nopeasti.
Tutkimusaikana luolan sisältä ja ympäristöstä löytyi useita kuolleita lintuja, hiiriä sekä kymmeniä kuolleita hyönteisiä, joten alueella on edelleen kaasupäästöjä.
Pappien yliluonnolliset kyvyt
Samat syyt, jotka kiehtoivat antiikin aikana matkustavia, vetävät nykyihmistä Hierapolisin alueelle. Raunioita ja alueen kuumia lähteitä tulee katsomaan vuosittain tuhansia ihmisiä.
Arkeologien mukaan Plutoniumin luolaston ympäristöstä on löydetty myös katsomorakennelman raunioita. Se viittaisi siihen, että luolan edessä tapahtuvat toiminnat ovat kiinnostaneet ihmisiä näytösluonteisesti.
Kreikkalainen Strabo kertoo kirjoituksessaan ymmärtäneensä, että välittömän kuoleman taustalla saattaa olla jonkinlainen kaasupurkaus.
"Tila on täynnä höyryä, joka on niin sankkaa, ettei maata meinaa nähdä", hän kirjoittaa, mutta samalla pohtii, kuinka ihmeessä paikalliset papit eivät reagoi myrkyllisiin höyryihin. Hän pohtii, onko kyseessä jumalalliset voimat vai erinomainen kyky pidättää hengitystä.
Uutta tietoa seremonioiden ajankohdasta
Tutkijaryhmä antaa toisen mahdollisen selityksen: Ihminen on eri korkeudella kuin eläimet. Hiilidioksidi on ilmaa painavampi kaasu, joten se laskeutuu lähelle maanpintaa. Täten se muodosti maan päälle "kaasujärven".
Eläinten sieraimet olivat kaasujärven korkeudella, kun taas papit hengittivät ilmaa korkeammalta. Tutkija uskoo, että papit tiesivät kaasusta sekä sen käyttäytymisestä.
Uusimpien tutkimusten perusteella vaikuttaisi siltä, että kaasupitoisuudet olivat korkeimmillaan aamun ja illan hämärissä, kun taas kirkkaassa päivänvalossa pitoisuus laski.
Alueella tehtiin ensimmäiset löydöt vuoden 1965 paikkeilla, kun italialainen ryhmä raportoi raunioista. Vuonna 2013 italialainen arkeologiryhmä tutki aluetta laajemmin.