Tutkijat varoittavat pandemian jälkeisestä sydänpommista: Riskit koholla vielä vuosi infektion jälkeen

Covid-19-viruksen tiedetään kykenevän aiheuttamaan verisuonten muutoksia ja veritulppia. Uusi Nature Medicine -tiedelehdessä ilmestynyt laaja tutkimus esittää, että sairastettu koronatauti lisää useiden sydän- ja verisuonitautien riskiä myös pitkällä tähtäimellä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 10 miljoonan amerikkalaisen tietoja. Akuutista koronasta toipuneet sairastuivat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön 52 prosenttia todennäköisemmin kuin tartunnan välttäneet. Sydämen vajaatoiminnan riskiä koronavirusinfektio lisäsi 72 prosentilla.

Yhteys vuoden sisällä sairastetun koronavirusinfektion ja sydänsairauksien välillä oli sitä vahvempi, mitä vakavampi tauti oli ollut. Riski oli kuitenkin kohonnut myös lievemmän tautimuodon saaneilla. Kohonnut sydänongelmien vaara havaittiin lisäksi alle 65-vuotiailla potilailla, joilla ei ollut lihavuuden tai diabeteksen kaltaisia, sydänsairauksille itsessään altistavia pitkäaikaissairauksia.

Koska vakava tautimuoto lisäsi sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa merkittävästi lievää enemmän, kannustaa Naturen haastattelema amerikkalainen sydänlääkäri Hossein Ardehali rokottamattomia ihmisiä hakemaan rokotteen välittömästi.

Lisäksi terveydenhuoltojärjestelmien kaikkialla maailmassa tulisi olla varautuneita sydän- ja verisuonitautien lisääntymiseen. Tutkija Ziyad Al-Aly pelkää, että pitkän koronan kanssa tehdään sama virhe kuin itse viruksen kanssa eli toimiin ryhdytään liian myöhään.

Lue myös: Lukijoiden viisi tiukkaa kysymystä asiantuntijalta long covidista: Tuleeko sitä pelätä? "Tulokset ovat jossain määrin pelottaviakin"

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksessa verrattiin yli 150 000:n akuutista koronavirusinfektiosta selvinneen amerikkalaisen sairastavuutta kahteen yli viiden miljoonan taudin välttäneen ihmisryhmän sairastavuuteen. Toisen ryhmät tiedot oli kerätty vuonna 2017 eli ennen pandemiaa, toisen pandemian aikana.

Tutkimus on luonteeltaan havainnoiva eli se ei osoita syy-seuraussuhdetta koronavirusinfektion sekä sydän- ja verisuonisairauksien välillä. Lisäksi on mahdollista, että kontrolliryhmässä on ollut lieviä tautitapauksia, joita ei ole testeillä varmistettu.

Osallistujat olivat yhdysvaltalaisia veteraaneja eli keskimäärin kuusikymppisiä valkoisia miehiä, joten tulokset eivät välttämättä päde muihin ihmisryhmiin. Löydökset tuleekin varmistaa jatkotutkimuksissa.

Lue myös: Moni tupakoitsija kuolee tautiin, jota ei tiennyt sairastavansa: "Todellakin hiljainen tappaja"

Selitys pitkän koronan oireille?

Science-tiedelehden haastattelemat asiantuntijat pitävät tutkimusta joka tapauksessa vakuuttavana näyttönä pitkän koronan eli niin sanotun long covidin mahdollisista seurauksista. Sydän- ja verisuonimuutokset voisivat selittää myös muita pitkittyneen koronan oireita, kuten aivosumua.

Sitä, miksi koronavirusinfektio voi vahingoittaa sydäntä ja verisuonia, ei vielä tarkalleen tiedetä.

Yksi mahdollinen selitys on, että virus tulehduttaa verisuonten sisäpinnan endoteelisoluja. Myös viruksen tunkeutuminen sydänlihakseen, tulehdusvälittäjäaineiden aiheuttama sydämen arpeutuminen sekä immuunijärjestelmää jatkuvasti pakeneva virus ovat mahdollisia mekanismeja ilmiön taustalla.

Lue myös: Rokottamaton Mikael ei sairastunut, vaikka avopuoliso toi koronan kotiin – THL:n asiantuntija kertoo, miksi tauti ei iske kaikkiin

Alla olevalla videolla kerrotaan, mitkä ovat hyvin tunnettuja pitkäaikaissairauksien riskitekijöitä.

Lähteet: Nature Medicine, Nature, Science