Suomalaistutkijoiden havaintojen mukaan komeetasta suihkunnut vesihöyry häiritsi aurinkotuulta jo hyvin kaukana auringosta.
Professorit Esa Kallio Aalto-yliopistosta ja Hannu Koskinen Helsingin yliopistosta ovat analysoineet Rosetta-luotaimen mittauksia komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkosta elokuusta 2014 alkaen. Ensimmäiset komeetasta lähtevät vesisuihkut havaittiin jo syyskuussa 2014, eli hyvin varhaisessa vaiheessa komeetan syntyvaihetta. Tulos yllätti tutkijat.
– Olimme hämmästyneitä siitä, että komeetasta suihkunnut vesihöyry pystyi häiritsemään aurinkotuulta merkittävästi, vaikka komeetta on vielä kaukana auringon lämmöstä. Komeetan etäisyys auringosta oli mittausten alkuaikana yli kolme kertaa maan ja auringon välinen etäisyys, professori Esa Kallio kuvailee.
Suomalaisryhmä pystyi myös arvioimaan mittausten perusteella, että komeetalta karkasi vettä noin kilogramma sekunnissa. Kallion ja Koskisen tulokset julkaistiin arvostetussa Science-lehdessä 23. tammikuuta.
Ymmärrystä mallinnuksella
Komeetan kiertoradalle asettuneessa luotaimessa on yksitoista tieteellistä mittalaitetta, jotka mittaavat monipuolisesti komeetan kehittymistä sen lähestyessä Aurinkoa.
Irtautuessaan hiukkaset muodostavat komeetalle pyrstön, jonka kasvua päästään nyt seuraamaan ensimmäistä kertaa sen synnystä hiipumiseen saakka. ICA-hiukkasmittalaite oli todistamassa Auringon aiheuttamaa jäisen komeetan heräämistä ja höyrystymistä jo ennen Rosettan Philea-laskeutujan irtautumista ja välitti uutta tietoa komeetan pinnan eroosiosta.
– Pyrstöstä lähtevät hiukkaset kertovat komeetan avaruussäästä eli komeetan avaruusympäristöstä, jossa Auringon valon aikaansaama lämpö ja aurinkotuuli yhdessä saavat aikaan komeetan pinnan eroosion, Kallio selventää.
Kallio tutkimusryhmineen analysoi luotaimen mittauksia kolmiulotteisilla tietokonesimulaatioilla.
– Käyttämämme mallinnus syventää saamamme mittausaineiston ymmärtämistä merkittävästi. Kokonaiskuvaa komeetan tapahtumista ei saada pelkillä yksittäisissä paikoissa tehdyillä mittauksilla eikä myöskään yhdestä mittalaitteesta, vaan analysoimalla ja yhdistelemällä mittaustuloksia ja tekemällä niistä mallinnuksia.