Tutkijoiden mielestä kohu sijaisjärjestelystä syntyi lähinnä siitä, ettei asiasta viestitty riittävän avoimesti.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari ei näe erityistä ongelmaa siinä, että presidentti Alexander Stubb sijaisti pääministeri Petteri Orpoa (kok.) Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa.
Orpo jätti heinäkuussa Euroopan päämiestason kokouksen väliin muun muassa perheloman ja vaimonsa syntymäpäivän vuoksi. Sijaisuusjärjestelystä sovittiin presidentin kanssa.
– Jos kysymyksessä olisi ollut puhtaasti EU-instituution kokous, silloin mielestäni asia olisi ollut ongelma, ja sehän olisi ollut myös perustuslain vastaista. Mutta kun Euroopan poliittinen yhteisö ei ole virallinen EU-elin, en pidä Stubbin osallistumista niin pahana asiana, Tampereen yliopistossa työskentelevä Ruostetsaari sanoo STT:lle.
Perustuslain mukaan presidentin tehtävä on johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU- ja sisäpolitiikkaa johtaa hallitus.
Valtiosääntöoikeuteen perehtynyt tutkijatohtori Hanna Hämäläinen Turun yliopistosta ei myöskään lähtökohtaisesti pidä Orpon poisjääntiä erityisen merkittävänä, eikä sitäkään, että Stubb sijaisti häntä. Kyseessä on yksittäinen tapaus, Hämäläinen sanoo.
Lue myös: Orpo lomakohustaan: "En näe tässä minkäänlaista ongelmaa – laitoin perheeni edelle"
Viestinnässä petrattavaa
Sen sijaan asiaan liittynyt salamyhkäisyys ja avoimuuden puute on Hämäläisen mielestä ongelmallista.
– Viittaan esimerkiksi Orpon lomaa koskevien viestien salaamiseen. Jos tästäkin olisi selkeämmin viestitty heti alusta alkaen, ei tästä ehkä olisi syntynytkään välttämättä kohua, Hämäläinen sanoo STT:lle.
Ruostetsaari on samoilla linjoilla. Hänen mielestään Orpon virkamatkan perumisesta syntynyt iso kohu johtui pitkälti siitä, ettei asiasta kerrottu riittävän avoimesti. Valtioneuvoston kanslia (VNK) salasi Orpon lomaa koskevia viestejä, kun taas edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) vastaavat lomaviestit olivat julkisia.
Tietoja Orpon kokousmatkan perumisen yksityiskohdista on saatu pikku hiljaa ja tipoittain. Kun asiaa ei avattu kunnolla, Stubbin osallistuminen Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen Orpon sijasta näytti aika oudolta.
– Olisi pitänyt avata enemmän Orpon lomasyytä julkisuuteen ja sitä, miksi tasavallan presidentti voi sijaistaa pääministeriä, ja kertoa myös selvästi, mikä Euroopan poliittinen yhteisö oikein on luonteeltaan, Ruostetsaari moittii.
Hämäläisen mielestä kokouksen luonne pitäisi määrittää ennen kuin sijaisjärjestelyä voi arvioida valtiosääntöoikeuden näkökulmasta.
Vaikka kokous perustamishistoriasta johtuen istuu tiiviisti EU:n kylkeen, ei hänestä ole selkeää, onko kyseessä loppujen lopuksi perustuslain tarkoittama EU:n toiminta vai ei.
Lue myös: Orpon virkamatka peruttiin, syy lomapäivälle salattiin, puoliso täytti edellisenä päivänä 50 – professori tyrmää HS:ssa tuuraaja-Stubbin toiminnan
EU-maiden lisäksi muita maita
Orpo itse painotti tiedotustilaisuudessa tiistaina sitä, että Euroopan poliittinen yhteisö on epävirallinen keskustelufoorumi. Osallistujia on EU-maiden ohella muistakin Euroopan maista.
– Koska kyseessä oli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, erityisesti Ukrainan tilanteeseen keskittyvä kokous, oli oikein luontevaa, että tasavallan presidentti osallistuu, ja sovimme hänen kanssaan tästä järjestelystä, Orpo sanoi.
Ruostetsaari kertoo hyväksyvänsä Orpon selityksen asiassa.
– Kyllä minä ostan sen siinä mielessä, että yhteisössä on myös EU:n ulkopuolisia maita. Meillä vanha periaatehan työnjaossa on, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu hallitukselle, mutta sitten tavallaan EU:n ulkopuoliset maat kuuluvat tasavallan presidentin toimialaan, Ruostetsaari sanoo.