Julkisoikeuden professori ihmettelee kanslian tulkintaa laista. "Millä perusteella se olisi salattavaa?"
Valtioneuvoston kanslia (VNK) salaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) lomaa koskevia viestejä. Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) vastaavat lomaviestit olivat julkisia.
Orpo ei osallistunut Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen 18. heinäkuuta, vaan Suomea edusti poikkeuksellisesti presidentti Alexander Stubb. Valtioneuvoston kanslian mukaan kyseinen päivä oli vahvistettu Orpon lomapäiväksi 6. kesäkuuta. Ensimmäisessä, 23. toukokuuta vahvistetussa lomakalenterissa Orpolla oli lomaa 6.-17.7. ja 19.-31.7., mutta 18.7. oli työpäivä.
STT pyysi valtioneuvoston kansliasta nähtäväksi viestin tai viestit, joissa pääministerin kyseisen päivän lomasta oli sovittu ennen loman vahvistamista. Niitä ei annettu. Kanslian mukaan pääministerin hallinnollisen avustajan ilmoitus loman päivämääristä on annettu sähköpostilla, eikä viestinvaihto sisällä varsinaisesta lomien sopimisen perusteista tietoa. Viestinvaihto ei kanslian mukaan ole julkisuuslain tarkoittama viranomaisen asiakirja.
Orpo ei kommentoinut asiaa STT:lle. Orpon esikunnasta kerrotaan, että sisäisten viestien salaaminen on ollut yleinen virkalinja, eikä pääministeri ole asiaan vaikuttanut.
Sanna Marinin niin sanotun bilekohun aikaisia lomia koskeneet viestit annettiin hänen kaudellaan valtioneuvoston kansliasta STT:lle. Viesteissä sovittiin Marinin lomapäivien perumisesta. Hän osallistui perutun loman aikana kuitenkin juhliin, joista levisi video julkisuuteen.
Säännöllisesti tulee outoja tapauksia
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta pitää selvänä, että mistään sisäisen työskentelyn asiakirjasta ei ole kyse. Hän sanoo, että lomaviesteissä on kyse julkisuuslain tarkoittamasta asiakirjasta, kun pääministeri ilmoittaa valtioneuvoston kanslialle olevansa tiettynä päivänä lomalla tai muuten estynyt hoitamaan tehtäviään. Näin siksi, että ilmoitus johtaa väistämättä järjestelyihin, koska valtioneuvoston kanslian tehtävänä on järjestää pääministerille sijainen.
– Yksityiselämän suojan piiriin sen sijaan menee, jos asiakirja pitää sisällään selityksiä, että pääministeri osallistuu vaikka kummin kaiman serkun rippijuhlaan tai vastaavaan ja on siitä syystä lomalla kyseisen päivän. Se ei ole mikään ministeritehtävä. Mutta jos siinä ei ilmene mitään esimerkiksi vuosiloman perusteista, niin millä perusteella se olisi salassa pidettävää, Voutilainen ihmettelee.
Voutilaisen mielestä valtioneuvoston kanslia on hyvin erikoinen julkisuuslain tulkinnassa.
– Se ei ole kovin halukas antamaan mitään tietoja, vaikka sen pitäisi noudattaa julkisuusmyönteistä tulkintaa. Itsellenikin tulee toimittajilta säännöllisesti nimenomaan kyseisen organisaation tuottamia erilaisia, outoja tapauksia, hän sanoo ja lisää, että edes oikeuskanslerin moitteet eivät ole johtaneet mihinkään.
Valtioneuvoston kanslian on todettu myös hallinto-oikeudessa toistuvasti rikkoneen lakia, kun se on salannut tietoja.
Esimerkiksi Yle valitti vuonna 2019 hallinto-oikeuteen valtioneuvoston kanslian päätöksestä salata Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelman tausta-asiakirjoja hallitusneuvottelujen aikana. Helsingin hallinto-oikeus totesi kanslian rikkoneen lakia.
STT valitti hallinto-oikeuteen valtioneuvoston kanslian päätöksestä salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020. Helsingin hallinto-oikeus katsoi tuolloin, että kanslian päätös olla antamatta asiakirjoja julkisuuteen rikkoi lakia.
Orpo ei ole avannut syitä
Perustuslain mukaan Suomen EU-politiikkaa johtaa pääministeri. Euroopan poliittisen yhteisön kokous ei ole puhtaasti EU-kokous, mutta Suomea on edustanut siinä pääministeri. Edustajan täytyy olla valtion tai hallituksen johtaja, joten kukaan muu ministeri ei olisi voinut pääministeriä sijaistaa, vaikka varsinaisesti Orpon sijaisena oli tuolloin työministeri Arto Satonen (kok.).
Erityisesti suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustajat ovat arvostelleet Orpon ratkaisua. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen esimerkiksi kritisoi viestipalvelu X:ssä, että pääministeri jäi pois kokouksesta ja Suomea edusti presidentti. Hänen mielestään asia on institutionaalisesti vallan tasapainon näkökulmasta tärkeä.
Orpo on kertonut estyneensä perhesyistä osallistumasta kokoukseen, mutta hän ei avannut syitä tarkemmin, kun Helsingin Sanomat niitä kysyi.