Tutkimus: Kynää ja paperia käyttävät muistavat asioita paremmin kuin älylaitteita käyttävät – tässä syy

Suurin osa opiskelijoista ja työntekijöistä käyttää tietokonetta, tablettia tai puhelinta asioiden ylöskirjaamiseen, kertoo New York Post artikkelissaan. 

Uusi tutkimus on kuitenkin paljastanut, että jos tarkoituksena on muistaa asioita mahdollisimman hyvin, on tehokkainta tehdä sen perinteisesti, eli käyttämällä kynää ja paperia. Tutkimuksen on julkaissut Frontiers in Behavioral Neuroscience.

Tutkijat uskovat, että käsinkosketeltava väline helpottaa muistamista tarjoamalla muistettavamman kuvan tiedoista.

– Paperi on edistyksellisempää ja hyödyllisempää kuin sähköisten asiakirjojen käyttö, sillä paperi sisältää enemmän ainutlaatuisia tietoja, jotka on helpompi muistaa, selittää neurotieteilijä, professori Kuniyoshi L. Sakai Tokin yliopistosta.

Lue myös: Tutkimus: Kasvikset ja hedelmät saattavat pidentää elinikää – syöthän niitä tarpeeksi?

Tutkimuksessa kolme eri testiryhmää

Tutkimukseen osallistui 48 vapaaehtoista.

He lukivat kahden opiskelijan kuvitteellista keskustelua, joka sisälsi yksityiskohtia tulevista suunnitelmista ja tapahtumista, kuten lukujärjestyksestä, tehtävien palautuspäivistä ja henkilökohtaisista menoista.

Osallistujat, 18–29-vuotiaat, jaettiin kolmeen ryhmään: älypuhelimien käyttäjiin, tablettien käyttäjiin ja käsin kirjaaviin.

Laitteita käyttävien pyydettiin tekemään muistiinpanoja osoitinkynällä näppäimistön sijaan, jotta jäljitettäisiin mahdollisimman tarkasti paperille kirjoittamisen nopeutta. Moni kun kykenee kirjoittamaan näppäimistöllä nopeammin kuin kynällä.

Lue myös: Tutkimus paljasti lapsista ominaisuuden, josta jokaisen vanhemman pitäisi olla tietoinen

Paperi ja kynä voittivat

Vaikka kaikilla osallistujilla oli samanlainen kyky käyttää älylaitteita, kynää ja paperia käyttäneet pystyivät suorittamaan muistiinpanotehtävänsä noin 11 minuutissa, kun taas tablettien käyttäjillä kesti noin 14 minuuttia. Älypuhelinten käyttäjillä kului eniten aikaa, 16 minuuttia.

Osallistujilla oli rajattomasti aikaa tehdä muistiinpanoja, vaikka heitä ei varsinaisesti kannustettu käyttämään lisäaikaa materiaalin muistamiseen.

Testin ylläpitäjät pyysivät vapaaehtoisia tekemään muistiinpanot itselleen siten, kun he tekisivät ne itselleen koulussa tai töissä.

Tuntia myöhemmin, lyhyen ”häiriötehtävän” jälkeen, joka ohjasi ajatukset pois muistiinpanoista, tutkijat aloittivat kyselyn siitä, kuka muisti parhaiten pänttäämänsä tiedot.

Vapaaehtoisia pyydettiin myös täyttämään kyselylomake magneettitutkimuksessa (MRI), jolloin tutkijat pystyivät tarkkailemaan, kuinka aivotoiminta muuttui paperille kirjoittavien ja digitaalisia keinoja käyttävien välillä.

Viime kädessä ne, jotka tekivät muistiinpanoja manuaalisesti, saivat parempia tuloksia kuin digitaalisia apuvälineitä käyttävät.

Lue myös: Unohteletko jatkuvasti asioita? 8 mahdollista syytä

Salaisuus valokuvamuistissa

Tutkijat sanovat, että kynän asettaminen paperille aktivoi mielen hyvin eri tavalla kuin digitaaliset laitteet. Se aktivoi aivojen osia, jotka käsittelevät kieltä, visualisointia, muistia ja navigointia.

Tutkijoiden mukaan tämä osoittaa, että vapaamuotoisemmat, käsinkirjoitetut muistiinpanot auttavat meitä sulkemaan tiedon paremmin mielemme sopukoihin – kuten valokuvamuisti tekee.

Lue myös: Etäopiskelu tylsää? Yhdysvaltalaisprofessori järjestää luentonsa hyvin poikkeuksellisessa paikassa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähde: New York Post