Tällaista ääripuhetta tutkijat löysivät suomalaisten nettikommenteista – väkivalta läsnä, erityisesti äärioikeiston puheissa

Tänään julkistetun tutkimuksen mukaan eniten väkivallan hyväksyvää tai toisia epäinhimillistävää aineistoa löytyi äärioikeistolaisista ja maahanmuuttovastaisista keskusteluista. Median pitäisi tutkijoiden mielestä käyttää tarkempaa harkintaa uutisoidessaan esimerkiksi terrori-iskuista. 

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä selvitti runsaan vuoden ajan ekstremistisen aineiston esiintymistä suomenkielisillä verkkosivuilla. Aineisto on kerätty vuoden 2019 maaliskuun ja vuoden 2020 kesäkuun välisenä aikana.

Tutkijaryhmään kuuluvat muun muassa terrorismia ja jihadismia tutkineet Leena Malkki ja Juha Saarinen. Tutkimuksen kustansi valtioneuvoston kanslia. Tarkoituksena on hyödyttää väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyä tuottamalla ilmiötä koskevaa tietoa.

Tutkijat määrittelevät ekstremistisen puheen sellaiseksi puheeksi, jossa toisia ihmisiä epäinhimillistetään tai väkivaltaan suhtaudutaan hyväksyvästi. Kohteena oli sellainen kommentointi ja keskustelu, joka kytkeytyy laajempiin aatemaailmoihin ja ideologioihin.

Keskusteluja poliittisten äärilaitojen sivuilta

Äärioikeistolaista ja maahanmuuttovastaista keskustelua koskeva aineisto on kerätty Hommaforumilta, Ylilaudalta ja Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen Suomen-osaston verkkosivuilta.

Vasemmistoanarkistista ja antifasistista aineistoa on kerätty Takku.net-sivustolta, Varisverkoston verkko- ja Facebook-sivuilta, Punk in Finland -foorumilta sekä Proletaarit-yhteisön verkko- ja Facebook-sivuilta.

Ääripuhetta löytyi jossain muodossa kaikista tutkituista verkkoympäristöistä. Eri ideologioiden välillä oli kuitenkin selviä eroja siinä, millaista ääripuhetta löydettiin. Verkkokommentteja ei ole vertailtu määrällisesti, joka hankaloittaa eri verkkoalustojen vertailua. Vertailua vaikeuttaa myös se, että tutkitut verkkoalustat ovat luonteeltaan erilaisia. 

Väkivalta voimakkaasti läsnä äärioikeistolaisissa kommenteissa

Äärioikeistolaisilla sivuilla esiintyi voimakasta toiseuttamista ja käsitystä, jonka mukaan kaikki ihmiset eivät ole samanarvoisia tai heillä ei ole samoja oikeuksia. Väkivallan mahdollisuus on myös keskusteluissa voimakkaasti läsnä. Suuressa osassa äärioikeistokeskustelua oletetaan selvästi, että yhteiskunnallisen tilanteen kehitys johtaa väistämättä jonkinlaiseen väkivaltaan.

Tutkimuksen mukaan väkivaltaisten keinojen käyttöön suhtaudutaan äärioikeistosivuilla vähintäänkin ymmärtävästi. Näin on varsinkin Ylilaudalla. Hommaforumilla väkivallan hehkuttamiseen ja siihen yllyttämiseen suhtaudutaan kuitenkin huomattavasti torjuvammin ja kommentteja poistetaan selvästi herkemmin.

Vastarintaliikkeen sivulla keskustelua väkivallasta oli vähemmän, vaikka PVL suhtautuu monenlaisen väkivallan käyttöön sallivasti.

Kritiikki väkivaltaa kohtaan liittyi siihen, että sitä pidettiin tehottomana tapana toimia. Väkivallan nähtiin heikentävän maahanmuuttovastaisuuden suosiota ja johtavan viranomaisten vastatoimiin.

Äärivasemmistolaisilla tai anarkistisilla verkkosivuilla tutkijat havaitsivat koulukuntaeroja väkivaltaan suhtautumisessa. Osa hyväksyy omaisuuden tuhoamisen, mutta torjuu ihmisten vahingoittamisen.

Yhden ryhmän muodostivat ne anarkistit, jotka hyväksyvät väkivallan myös ihmisiä vastaan. Väkivallan hyväksyminen liittyi ajatukseen, jonka mukaan valtaapitävät eivät tule luopumaan osastaan vapaaehtoisesti, jolloin se on otettava väkisin.

Jihadismiin liittyvää äärikeskustelua käydään suomen kielellä melko vähän. Ilmiöstä kiinnostuneet ja siihen kytkeytyneet hakevat tietoa ja osallistuvat verkkokeskusteluihin englanniksi tai kielellä, jolla aineistoa on saatavilla.

Tutkijat arvioivat, että mikäli suomalaiselle yleisölle räätälöityä jihadistista aineistoa esiintyy, se on määrällisesti vähäistä ja sijaitsee suljetuilla kanavilla, jonne vain erikseen mukaan otetuilla on pääsy.

Ääriliikkeistä uutisoidaan määrällisesti paljon

Tutkimuksen toinen osio keskittyi suomalaisen median tapaan uutisoida ääripuheesta ja -ideologioista. Tutkijoiden mielestä valtakunnallisilla medioilla on valtaa siihen, millaisen yhteiskunnallisen merkityksen ekstremistiset ajatukset saavat. Tutkimukseen oli valikoitu uutisia Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista, Iltalehdestä sekä Ylen verkkosivuilta vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Ääriliikkeisiin liittyvä uutisointi on ollut tutkimuksen perusteella melko vilkasta, ja jokainen tutkittu media oli julkaissut keskimäärin noin viisi juttua viikossa ääriajatteluun tai -liikkeisiin liittyen. Määrällisesti eniten juttuja (yhteensä 786) tehtiin äärioikeistosta. Toiseksi eniten (592) kirjoitettiin jihadismista. Vasemmistoanarkismiin liittyviä artikkeleita mediat julkaisivat parissa vuodessa 59.

Tutkijat toteavat, että uutisointi oli volyymiltaan suurta mutta monesti reaktiivista ja ilmiöiden taustoittaminen unohtui esimerkiksi jihadismiuutisoinnissa. Näin ilmiöstä välittyvä kuva jää varsin pinnalliseksi.

Lue myös:

    Uusimmat