Brittiläis-kiinalaisen tutkimustiimin löydökset vihjaavat, että keski-ikäiselle aikuiselle optimaalisin määrä unta on seitsemän tuntia yössä.
Riittävä uni on aivojen elinehto, mutta levon tarve on kuitenkin yksilöllistä. Yleensä aikuisia kehotetaan nukkumaan 7–9 tuntia yössä. Tuoreen tutkimuksen mukaan parasta olisi pyrkiä suosituksen alarajaan.
Cambridgen ja Fudanin yliopistojen tutkijat havaitsivat, että seitsemän tunnin yöunet ovat optimaalisin nukkumisaika keski-ikäisille ja sitä vanhemmille aikuisille. Tätä vähäisempi tai suurempi määrä unta on yhteydessä heikompiin tiedollisiin taitoihin ja mielenterveyteen.
Alle tai yli seitsemän tuntia nukkuvien aikuisten havaittiin pärjäävän heikommin tehtävissä, joissa mitattiin esimerkiksi muistia ja ongelmanratkaisukykyä. Lisäksi heillä oli enemmän ahdistuneisuus- ja masennusoireita kuin seitsemän tuntia yössä nukkuvilla.
– Tilanne huononi jokaisen seitsemästä tunnista poispäin siirtyvän tunnin myötä, tutkimusta tehnyt professori Barbara Sahakian Cambridgen yliopistosta sanoo The Guardianin mukaan.
Nature Aging -julkaisussa ilmestyneet löydökset perustuvat lähes 500 000 iältään 38–73-vuotiaan britin otantaan. Osallistujilta kysyttiin heidän nukkumisestaan, mielenterveydestään ja hyvinvoinnistaan, minkä lisäksi he tekivät tiedollisia taitoja mittaavia testejä. Lähes 40 000 osallistujalta kerättiin lisäksi tiedot aivokuvauksista ja perimästä.
Lue myös: Lääkäri kertoo, missä vaiheessa väsymyksestä pitää huolestua
Uni puhdistaa aivoja
Tutkijat uskovat, että syy havaitulle yhteydelle liittyy syvään uneen.
Uni puhdistaa aivoja kuona-aineista. Syvän unen aikana aivot uudistuvat, kun muistikeskuksiin syntyy uusia hermosoluja. Uni tehostaa oppimista ja levänneenä ajatus juoksee paremmin.
Univajeen tiedetään olevan yhteydessä esimerkiksi dementiaa aiheuttavaan, aivoja tuhrivaan Alzheimerin tautiin sekä pahentavan sen oireita. Tutkimuksissa on saatu myös viitteitä siitä, että vanhuksen lisääntynyt päiväaikainen uneliaisuus voi olla oire muistisairaudesta.
Vähäiset yöunet alentavat mielialaa ja voivat altistaa alakuloisuudelle ja ahdistuneisuudelle. Masennus on yksi tunnetuista dementian riskitekijöistä. Toisaalta psykiatriset sairaudet voivat aiheuttaa liikaunisuutta.
Kannattaako väsyneen tehdä koronatesti? Entä mittauttaa ferritiinit? Katso lääkäri Eemil Partisen vastaus videolta. Juttu jatkuu videon alla.
0:52
Katso video: Kannattako väsymyksen vuoksi tehdä koronatesti? Lääkäri vastaa.
Uni on aivoille elintärkeää
Tutkijat havaitsivat lisäksi yhteyden unen määrän ja aivojen rakenteen välillä. Enemmän tai vähemmän kuin seitsemän tuntia nukkuvilla oli aivoissaan enemmän muutoksia tiedollisista toiminnoista ja muistista vastaavilla alueilla. Liian vähäinen tai liiallinen uni oli yhteydessä pienempään hippokampuksen kokoon.
Havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan liian vähäiset tai liian pitkät yöunet voivat aiheuttaa tiedollisten toimintojen ongelmia. Tutkimus osoittaa kuitenkin ainoastaan yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta asioiden välillä.
Joka tapauksessa tutkijat korostavat, että yöunesta huolehtiminen on terveyden kannalta yhtä tärkeää kuin vaikkapa säännöllinen liikunta.
Jatkotutkimuksissa olisi hyvä selvittää, miksi yli seitsemän tunnin unet eivät ole ihmiselle välttämättä hyväksi. Yksi mahdollinen selitys on, että tätä pidempään nukkuvien uni on laadultaan huonompaa ja laatua korvataan määrällä.
Kenen kannattaa mitata untaan? Katso aivotutkija Minna Huotilaisen vastaus videolta.
1:08
KATSO VIDEO: Onko oman unen mittaamisesta hyötyä vai haittaa?
Onko olo levoton? Testaa tätä helppoa asentoa!
1:36
KATSO VIDEO: Tämä asento villitsee TikTokissa – useita hyötyjä!
Lähteet: University of Cambridge, The Guardian, Aivoliitto, MIELI ry