Säännöllisistä päiväunista on ihan oikeasti hyötyä, tuore tutkimus kertoo

Tutkijat ovat löytäneet yhteyden lyhyiden päiväunien ja suuremman aivojen tilavuuden välillä. Lyhyillä päiväunilla tarkoitetaan enintään 30 minuuttia kestäviä nokosia, kertoo tutkimusta johtanut lontoolainen UCL-yliopisto tiedotteessaan.

Sleep Healthin julkaisema tutkimus analysoi yli 35 000:n 40–69-vuotiaan ihmisen DNA-näytteitä ja aivokuvia. Tutkimusaineisto kerättiin Ison-Britannian biopankista.

Lue myös: Tämä muutos nukkumisessa voi olla ensioire dementiasta – viheliäinen noidankehä?

Tutkimustiimi analysoi geneettistä koodia, joka oli yhteydessä osallistujien todennäköisyyteen ottaa päiväunia säännöllisesti.

Tutkijat vertasivat aivoterveysanalyyseja ja kognitiotestien tuloksia niiden ihmisten välillä, joilla oli niin sanottu päikkärigeeni ja heidän, joilla ei ollut kyseistä geeniä.

Niillä ihmisillä, jotka ottivat säännöllisesti päiväunia, oli suuremmalla todennäköisyydellä isompi aivojen tilavuus. Ero päiväunia nukkuvien ja ei nukkuvien aivotilavuudessa vastasi 2,5–6,5 vuoden ikääntymistä, kertoo Health-lehti.

Aivojen suurempi tilavuus on yhdistetty pienempään dementian ja muiden sairauksien riskiin.

– Tutkimuksemme selvittää päiväunien mahdollista hyödyllistä roolia aivoterveydelle kroonisen sairauden vaikutuksesta riippumatta, kertoo tutkimuksen toinen kirjoittaja ja anestesian, tehohoidon ja kipulääkkeiden apulaistutkija Hassan Dashti Health-lehdessä.

Dashtin mukaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että säännöllisemmät päiväunet voivat suojata aivoja. Tutkimuksessa ei havaittu, että lyhyiden päiväunien ottaminen kuitenkaan parantaisi aivojen terveyttä. 

Lue myös: Tarvitset taukoja, vaikka tekisit istumatyötä – aivotutkija Minna kertoo, mihin tauoton puurtaminen johtaa: "Meillä on ehkä vähän harhakäsityksiä siitä, mikä on tehokasta"

Ihmiset on "suunniteltu" monivaiheisiksi nukkujiksi?

Yksi selitys lyhyiden päiväunien ja paremman aivoterveyden yhteydelle voisi olla se, että päiväunet helpottavat univajetta.

– Aikuinen tarvitsee noin kahdeksan tuntia unta yössä. Heille, jotka kärsivät univajeesta, päiväunet voivat olla hyödyksi, sillä ne paikkaavat osittain vajaaksi jääneitä unia. Tämä johtaa lisääntyneeseen energiaan ja parempaan kognitiiviseen suoriutumiseen, sanoo unilääketieteeseen erikoistunut lääkäri ja lääketieteen apulaisprofessori Yonatan Greenstein.

– On mahdollista, että ihmiset on "suunniteltu" monivaiheisiksi nukkujiksi. Tämä tarkoittaa, että meidän tulisi saada unta useammassa erässä vuorokauden aikana, sanoo puolestaan neurologi ja unilääkäri W. Christopher Winter. 

Lue myös: Miksi eläkeläinen pinkaisee ylös niin aikaisin, kun kerrankin olisi aikaa nukkua? Asiantuntijat selittävät, miksi herääminen aikaistuu vanhetessa

Aiemmat tutkimukset päiväunien hyödyistä ristiriitaisia

Aikaisemmat tutkimustulokset päiväunien vaikutuksista aivoterveyteen ovat olleet ristiriitaisia. 

Laaja 358 452 osallistujan tutkimus, joka julkaistiin viime vuonna, löysi yhteyden säännöllisten päiväunien ja korkean verenpaineen sekä aivohalvausten välillä. 

Tutkimuksen tekijät kuitenkin huomauttivat, että lisääntynyt unen tarve saattoi olla merkki piilevistä terveysongelmista, joten teoria päiväunien ja korkean verenpaineen sekä aivohalavausten yhteydestä ei ole selkeä.

Lue myös: Tutkimus murtaa myytit murrosikäisten unesta – "Teini saattaa olla hereillä, mutta hänen aivonsa ovat edelleen tyynyllä"

Lue uusimmat lifestyle-jutut! 

Lähteet: UCL, Health, Sleep Health