Hallitus haluaa tällä kaudella 60 000 uutta työpaikkaa. Työllistymistä edistämään perustettiin kesän lopussa työllisyystyöryhmä alaryhmineen selvittämään keinoja edistämään asetettua tavoitetta. Elinkeinoelämä ja Yrittäjät ihmettelevät, miksi työllisyysryhmissä junnataan.
Työllisyystyöryhmien toimeksianto on pulska.
Työ- ja elinkeinopalvelut pitäisi uudistaa tukemaan nopeaa työllistymistä, työttömyysturvaa pitäisi uudistaa, osatyökykyisten asemaa tulisi parantaa, osaavan työvoiman saatavuus tulisi turvata, työperäisen maahanmuuton pullonkaulat olisi hyvä poistaa, pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa tarvitsisi kohentaa.
Jo tammikuussa hallituksen iltakoulussa arvioidaan kolmikantaisten ryhmien työn etenemistä. Hurraa-huutoja tuskin kuullaan, sen verran takkuista toiminta nyt on.
Mikä tällä hetkellä tilanne on siellä?
– Kyllä siellä aika laihat eväät on tällä hetkellä. Mitään merkittävää edistymistä tässä syksyn aikana, tässä hallituksen alkutaipaleella, ei ole tapahtunut, arvioi Suomen yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala.
– Työ ei oikeasti ole edennyt juuri ollenkaan. Pääsääntöisesti on kuultu ministeriöiden edustajien alustuksia. Lukuisia kokouksia on peruttu, toteaa Elinkeinoelämän keskustliiton johtaja Ilkka Oksala.
– Yleistilanne on se, että asioiden valmistelu etenee kovin hitaasti. On tämä ollut aika lailla pettymys näiden työllisyystyöryhmien työskentelyn ensimmäiset kuukaudet, Oksala sanoo.
"Poliittinen ohjaus ja selkeiden aikataulujen ja tavoitteiden asettaminen työryhmille on selvästi puuttunut"
Hallitus on linjannut, että ensi syksyn budjettiriihessä on tehtävä päätökset toimista, joilla voidaan saada 30 000 uutta työpaikkaa tämän hallituskauden aikana. Työryhmien työ jatkuu tämänkin jälkeen, sillä hallitus aikoo toteuttaa toimenpiteet myöskin toisen 30 000 työpaikan saavuttamiseksi.
– Näyttää kyllä voimistuvan nyt sellainen käsitys, että millään osapuolilla ei ole suuria odotuksia onnistumisen suhteen, Kujala toteaa.
Myös työryhmien puheenjohtajien tapaa johtaa valmistelua on ihmetelty.
– Poliittinen ohjaus ja selkeiden aikataulujen ja tavoitteiden asettaminen työryhmille on selvästi puuttunut, kertoo Oksala.
– Siellä ei pyritä pääsemään konkreettisiin päätöksiin vaan pidetään tällaista keskustelukerhoa.
EK: Vain yksi asia on edennyt
Oksalan mukaan ainut oikeasti edennyt asia on kuntakokeiluiden käynnistäminen. Mukaan on alustavasti valittu 20 kuntaa tai kuntaryhmää.
– Niidenkin osalta on riitaa siitä, että miten kokeilut voitaisiin toteuttaa niin, että niistä oikeasti saataisiin tutkimuksellisin menetelmin vastaukset kokeilujen vaikuttavuudesta.
– Sen kokeilun myötä yrityksille ei kovin paljon odotuksia ole. Se kokeilu kohdistuu ennen kaikkea vaikeasti työllistettäviin, pitkäaikaistyöttömiin, nuoriin ja maahanmuuttajiin, jotka ovat työttömänä. Kunnilla voi olla kokeilujen myötä paremmat mahdollisuudet saada heitä työllistymään yhdessä yritysten kanssa, mutta kyllä yritykset hakevat sitä osaavaa työvoimaa ensisijaisesti muualta, toteaa Yrittäjien Kujala.
"Oikeasti vaikuttavia työllisyystoimia esillä vain muutamia"
Työryhmien keskusteluissa on ollut lukuisia isompia ja pienempiä asioita.
– Oikeasti vaikuttavia työllisyystoimia on ollut esillä vain muutamia.
Oksala ottaa esille muun muassa työlupaprosessit, joita pitäisi saada lyhennettyä keskimäärin yhteen kuukauteen.
– Käytännössä sen toteuttaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi, vaikka tavoitetta tukevat hallituspuolueiden lisäksi kaikki työmarkkinajärjestöt. Pettymys on ollut suuri tämän työn takkuamisen vuoksi.
Voidaanko työttömyysturvan porrastamista käsitellä?
Toinen Oksalan nostama keino on ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.
– Pitkään on ollut epäselvää voidaanko tätä asiaa ylipäätään käsitellä.
Axel Åberg palvelee asiakasta kaupan kassalla Pasilan Triplassa.
Kolmas EK:n mainitsema toimi on perhevapaauudistus. Sekään ei ole ongelmaton.
– Perhevapaauudistuksen osalta ongelma on se, että hallitusohjelman kirjaus valitettavasti estää sen, että se tukee työllisyyden parantumista.
Suomen Yrittäjät toivoisi aktiiviseen valmisteluun yksinyrittäjän työllistämishaasteiden helpottamista.
– Suomessa on peräti 182 000 yksinyrittäjää. Jos ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen luotaisiin pieni taloudellinen kannuste, sillä olisi aidostikin merkitystä hallituksen työllistymistavoitteen saavuttamiselle.
Minkä takia tämä ole käsittelyssä tällä hetkellä?
– Lienee niin, että valmistelu on ruuhkautunut.
Työministeri: Sen täytyy onnistua
Tuore työministeri Tuula Haatainen, (sd.), uskoo, että uusia työpaikkoja syntyy.
– Pitää olla se kokonaiskuva. Se visio, mitä ne isot liikkeet ovat, joita tarvitaan. Siitä syystä tämä ohjausryhmä on tosi tärkeä. Siinä on kaikki keskeiset ministerit paikalla.
– En usko, että päätöksien tekeminen 30 000:sta työpaikasta olisi mahdoton tehtävä. Sen täytyy onnistua, toteaa Haatainen.