Yksi suomalaisen maatalouden suurista haasteista on asiantuntijoiden mukaan heikko kannattavuus, jota ratkotaan niin ruohonjuuritasolla kuin yhteiskunnan huipullakin.
Kesäkuussa asiaa pohtimaan asetettiin työryhmä, jota johtaa OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen.
Asiantuntijat eivät odota Karhisen työryhmältä ihmeitä.
– Maatalouden yrittäjätulo on vuosittain 300 miljoonan euron tietämillä, ja Karhisen ryhmä haluaa siihen 500 miljoonaa lisää. Se on aika paljon, ja toisaalta silloinkaan, kun se oli sen verran, kukaan ei ollut sitä mieltä, että maatalous on kannattavaa, Pellervon taloustutkimuksen maatalousekonomisti Heini Lehtosalo sanoo.
– Mitään hokkuspokkus-keinoa siihen ei ole. Kyllä se lähtee osaamisen kehittämisestä ja siitä, että otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja.
Lehtosalo pitää sinänsä hyvänä, että kannattavuusongelmasta puhutaan julkisuudessa. Toisaalta on olemassa jo paljon ideoita ja varsin hyvä näkemys siitä, mistä maatalouden kannattavuus koostuu.
– Eli ehkä pitäisi siirtyä puheesta tekemiseen.
Suomen maatalouspolitiikka on Lehtosalon mielestä ollut luonteeltaan hyvin säilyttävää.
– Koko elintarvikesektorin kannalta olisi parempi tukea sektorin kehittymistä ja eteenpäin katsomista sen sijaan, että pidetään kynsin hampain kiinni vanhoista rakenteista. Maailmaa muuttuu. Mitä nopeammin hyväksymme sen ja reagoimme, sen parempi.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi näkee, että tuottavuutta voisi parantaa liikkeenjohdollisella osaamisella. Maatilojen koon kasvaessa sen merkitys korostuu.
– Perinteisesti maatiloilla osataan tuotantoteknologia ja osataan hoitaa eläimet ja koneet ja viljellä peltoa. Mutta tällaista liikkeenjohdollista, markkinoinnillista taitoa kaivataan isommilla tiloilla yhä enemmän. Ne alkavat olla ihan yrityksiä.
Niemi pitää yhtenä lääkkeenä myös sitä, että EU-lainsäädännöllä helpotetaan tuottajien yhteistyömahdollisuuksia. Hallituksen kaavailema elintarvikemarkkinavaltuutettu taas voisi väkevöittää maatalouden kaupallista edunvalvontaa.