MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa sunnuntaina 26. helmikuuta 2023.
Tämä seuranta on päättynyt. Maanantai 27.helmikuuta sotaseurantaan pääset tästä.
|
23.08: Yhdysvallat, Saksa ja Puola saattavat järjestää yhteisen sotaharjoituksen Puolassa
Yhdysvallat, Saksa ja Puola saattavat järjestää yhteisen sotaharjoituksen Puolassa, kertoo Saksan puolustusministeri Boris Pistorius. Sotaharjoitus olisi hänen mukaansa vastaus Venäjän sotilasliitto Naton itärajalle muodostamaan uhkaan.
Pistorius kertoi asiasta saksalaiselle yleisradioyhtiölle ARD:lle, mutta ei paljastanut yksityiskohtia "toistaiseksi".
Sotilasharjoitus Ukrainan naapurimaassa Puolassa lähettäisi Pistoriuksen mukaan "hyvin selkeän" signaalin Naton liittolaisille, "mutta myös (Venäjän presidentille Vladimir) Putinille".
Nato ei hänen mukaansa ole ollenkaan niin heikko kuin Putin on pitkän aikaa uskonut. Pistorius lisäsi, että sotilasliitto on paljon vahvempi ja yhtenäisempi kuin viime vuonna ennen Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan alkamista helmikuussa 2022.
22.20: Ukraina: Valmius aloittaa vastahyökkäys jo keväällä
Ukraina on maan sotilastiedustelun mukaan valmis aloittamaan vastahyökkäyksen jo keväällä, jos läntinen aseapu saadaan taistelukentälle sovitusti.
Ukrainan tiedustelun apulaispäällikön mukaan tavoitteena on vallata takaisin myös Krimin niemimaa.
Ukrainan mukaan rintamalinjat maan itäosassa ovat ennallaan, eikä venäläisten väitteissä etenemisestä ole perää.
17.08: Saksa kiistää väitteet Naton ja Ukrainan välisen sopimuksen valmistelusta
Saksan hallituksen tiedottaja kiistää lehtitiedot valmisteilla olevasta uudesta Britannian, Saksan ja Ranskan välisestä sopimuksesta.
Saksan hallituksen tiedottaja sanoo Frankfurter Allgemeine -lehdelle, että Britannia, Saksa ja Ranska aloittivat keskustelut turvallisuusjärjestelyistä pian Venäjän hyökkäyksen alun jälkeen, mutta mitään uutta suunnitelmaa puolustussopimuksesta ei ole valmisteilla.
Wall street journal -lehti kertoi aiemmin, että Britannian, Ranskan ja Saksan sanotaan valmistelevan Naton ja Ukrainan välistä sopimusta keinona kannustaa Ukrainaa aloittamaan rauhanneuvottelut Venäjän kanssa.
15.22: Putin: Länsi pyrkii hajottamaan Venäjän
Venäjän presidentti Vladimir Putin on syyttänyt länttä yrityksestä tuhota Venäjä, kirjoittaa uutiskanava CNN.
Venäjän valtiollisen uutistoimiston RIA Novostin mukaan Putin sanoi Rossija 1 -televisiokanavan haastattelussa, että lännellä on "yksi tavoite – hajottaa entinen Neuvostoliitto ja sen tärkein osa – Venäjän federaatio".
– Ja sitten he ehkä hyväksyvät meidät niin sanottuun sivistyneiden kansojen perheeseen, mutta vain erikseen, jokainen osa erikseen, Putin sanoi myös.
Venäläisen uutistoimiston Tassin mukaan Putin sanoi lisäksi, että Venäjän on otettava huomioon Naton ydinasevalmiudet.
– Nykyisissä olosuhteissa, kun kaikki johtavat Nato-maat ovat julistaneet päätavoitteekseen strategisen tappion aiheuttamisen meille, jotta kansamme kärsisi kuten he sanovat, miten voimme jättää huomiotta heidän ydinkapasiteettinsa näissä olosuhteissa, Putin sanoi Rossija 1:lle kertoo Tass.
Putin on usein korostanut Venäjän ydinasevoimien nykyaikaistamisen tärkeyttä.
14.42: Zelenskyi: Palautamme Ukrainan lipun Ukrainan jokaiseen kolkkaan
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi muisti Krimin venäläismiehityksen alkamisen yhdeksänvuotispäivää toteamalla, että "palauttamalla Krimin, palautamme rauhan", kirjoittaa ukrainalaislehti The Kyiv Independent.
– Tämä on meidän maamme. Meidän kansamme. Meidän historiamme. Palautamme Ukrainan lipun Ukrainan jokaiseen kolkkaan, Zelenskyi sanoi.
Venäjä miehitti Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014 ja liitti sen laittomasti itseensä.
Venäjä järjesti Krimillä kansanäänestyksen Venäjään liittymisestä. Kansainvälinen yhteisö ei ole pitänyt äänestystä laillisena.
Niemimaalla sijaitsee myös Venäjän Sevastopolin laivastotukikohta. Se oli ennen miehitystä Venäjän käytössä Ukrainan kanssa tehdyllä vuokrasopimuksella.
Zelenskyi on vannonut hyökkäyksen alusta saakka palauttavansa kaikki Venäjän miehittämät Ukrainan alueet, myös Krimin.
14.01: WSJ: Ranska, Saksa ja Britannia valmistelevat Nato-sopimusta Ukrainan kanssa
Britannian, Ranskan ja Saksan sanotaan valmistelevan Naton ja Ukrainan välistä sopimusta keinona kannustaa Ukrainaa aloittamaan rauhanneuvottelut Venäjän kanssa, kirjoittaa Wall Street Journal -lehti.
Lehden mukaan Britannian pääministeri Rishi Sunak on esitellyt viime viikolla luonnoksen sopimuksesta, jolla Ukrainalle annettaisiin laajemmat mahdollisuudet saada käyttöönsä entistä kehittyneempää sotakalustoa, aseita ja ammuksia sodan päätyttyä.
Sunakin mukaan sopimusluonnos esiteltäisiin Naton huippukokouksessa Vilnassa heinäkuussa, lehti kertoo.
Lehdelle puhuneiden päättäjien mukaan myös Ranska ja Saksa tukisivat sopimusta. Maat näkevät sen keinona kannustaa Ukrainaa aloittamaan rauhanneuvottelut Venäjän kanssa.
Sopimuksen nähdään myös heijastavan halua painostaa Ukrainaa hyväksymään mahdollinen neuvotteluratkaisu itselleen epäedullisin ehdoin.
Lue lisää: WSJ: Ranska, Saksa ja Britannia valmistelevat Nato-sopimusta Ukrainan kanssa
8.13: Valko-Venäjän Lukashenka väitti, että länsi haluaa konfliktin Moldovaan
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukashenka on väittänyt, että lännen tavoitteena on voittaa sekä Venäjä että Venäjän miehittämä Transnistria ja saada Moldova lähemmäksi länttä, kirjoittaa ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Lukashenkan lausunto tukee Venäjän linjaa, jossa Venäjän esitetään olevan sodassa pikemminkin lännen kuin Ukrainan kanssa.
Lukashenka nosti esiin myös Venäjän hallituksen lausunnot, joissa on varoitettu Ukrainan oletetusta provokaatiosta Ukrainan ja Transnistrian rajalla, ja lisäsi perusteettoman väitteen, jonka mukaan länsi haluaa konfliktin Moldovaan.
American Enterprise Instituten Critical Threats Project on aiemmin arvioinut, että Venäjä olisi toteuttanut huhtikuussa 2022 valeoperaation Transnistrian miehitysalueen puolustusministeriötä vastaan syyttääkseen Ukrainaa iskuista ja vetääkseen Transnistrian mukaan sotaan.
5.34: EU:n tuoreella pakotelistalla palkkasotilasyhtiö Wagnerin jäseniä
Euroopan unioni asetti lauantaina lisää pakotteita venäläistä palkkasotilasyhtiö Wagneria vastaan.
Pakotteiden perusteena ovat puolisotilaallisen ryhmän tekemät ihmisoikeusrikkomukset Keski-Afrikan tasavallassa, Malissa, Sudanissa ja Ukrainassa.
Pakotelistalle lisättiin 11 ihmistä ja seitsemän yhteisöä, jotka kytkeytyvät ryhmään. Heidän varansa jäädytetään ja heidät asetetaan matkustuskieltoon.
Venäjän puolella Ukrainaa vastaan taistelevaa Wagner-yhtiötä vastaan EU asetti pakotteita jo vuonna 2021.
Voit lukea lisää aiheesta täältä.
Lue myös: EU:n tuoreella pakotelistalla Soledarin kaupungin Wagner-komentajia – "Wagner-yhtiön toiminta on uhka"
5.25: Ukraina harkitsee aloittavansa sähkön viennin Eurooppaan
Ukrainan sähkönjakelu on vakautunut, joten suunnitellut sähkökatkot eivät välttämättä ole tarpeen, kertoi maan energiaministeri Herman Halushtshenko lauantaina televisiossa Kyiv Independent -lehden mukaan.
Ukraina harkitsee jopa aloittavansa jälleen sähkön viennin Eurooppaan, jos maan sähköverkko pysyy vakaana jatkossakin.
Ministerin mukaan kansallinen sähköverkko on toiminut ilman vajausta nyt yli kaksi viikkoa. Odessan alueella on kuitenkin edelleen sähkökatkoja vakavasti vaurioituneen infrastruktuurin vuoksi.
Kyiv Independentin mukaan Halushtshenko painotti, että ennen kuin vienti aloitetaan uudelleen, ensisijaista on turvata sähkönjakelu kaikille alueille, joiden sähköverkot ovat vaurioituneet. Jos ylijäämää kertyy jatkossakin tasaisesti, maa harkitsee viennin uudelleen aloittamista.
Sähkön ulkomaanvienti keskeytettiin sen jälkeen, kun Venäjä alkoi lokakuussa tehdä maan voimalaitoksiin ja sähköverkkoon ohjus- ja lennokki-iskuja. Noin puolet maan sähköjärjestelmästä vaurioitui Venäjän iskuista, minkä vuoksi maassa on säännöstelty sähköä ja toteutettu ennalta suunniteltuja sähkökatkoja.
Lauantai 25. helmikuuta
21.36: Kymmenes Venäjän vastainen pakotepaketti hyväksytty virallisesti EU:ssa
Euroopan unioni on hyväksynyt tänään virallisesti kymmenennen Venäjän vastaisen pakotepaketin, kertoo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen Twitterissä.
Von der Leyenin mukaan nyt hyväksytyt pakotteet ovat kauaskantoisimmat ja ne köyhdyttävät Venäjän sota-arsenaalia ja iskevät syvälle maan talouteen. EU myös lisää von der Leyenin mukaan painetta niitä kohtaan, jotka yrittävät kiertää pakotteita.
Suomen ulkoministeriön tiedotteen mukaan vientikieltojen piiriin lisätään tuotteita ja teknologiaa, joilla ylläpidetään Venäjän sotakoneistoa ja teollista tuotantokykyä. Laajennetut kiellot koskevat muun muassa kaksikäyttötuotteita, teollisuustuotteita, komponentteja, sähköisiä ohjauslaitteita, kameroita ja optisia laitteita.
20.45: Kiina torppasi G20-maiden valtiovarainministerien yhteisen lausunnon sodasta Ukrainassa
G20-maiden valtiovarainministerit eivät ole kyenneet kokouksessaan muotoilemaan yhteistä lausuntoa Kiinan vastustaessa viittausta Ukrainassa käytävästä sodasta. Sen sijaan G20:n puheenjohtajamaa Intia julkisti "puheenjohtajan yhteenvedon", jonka mukaan "useimmat jäsenmaat tuomitsivat voimakkaasti sodan Ukrainassa".
Lisäksi yhteenvedossa todettiin, että kaksipäiväisessä kokouksessa Bengalurussa "oli erilaisia käsityksiä tilanteesta ja pakotteista".
Intia ei ole tuominnut Venäjää, joka on Intian suurin aseiden toimittaja. Venäjästä on myös tullut Intian suurin öljyntoimittaja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa.