Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Eurooppa saattaa epäröidä varojen käyttöä Venäjän vastatoimien pelossa.
Lontoon huippukokouksessa muodostunut Ukrainan tukijoiden koalitio on viimein ryhdistäytynyt konkreettisiin toimiin Ukrainan rauhanneuvotteluiden tukemiseksi, uskoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä.
– Kokouksen tärkein viesti oli, että maat ovat valmiita tukemaan Ukrainaa kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin siihen saakka, kunnes tulitaukosopimus saadaan aikaiseksi. Sen jälkeen eurooppalaisista valtioista muodostettu halukkaiden koalitio on valmis takaamaan Ukrainan rauhan esimerkiksi lähettämällä maahan joukkoja tai pitämällä joukkoja valmiudessa.
Britannian pääministeri Keir Starmer isännöi Ukrainaa käsittelevän huippukokouksen Lontoossa sunnuntaina. Mukana olivat muiden muassa Ukraina, Suomi, Ranska, Saksa, Puola, Turkki, Kanada sekä EU-johtajia ja Naton pääsihteeri.
Särkän mukaan myös transatlanttista linkkiä tarvitaan, jotta turvatakuut olisivat uskottavat.
– Kuten Starmer eilen totesi tiedotustilaisuudessa, eurooppalaiset valtiot tarvitsevat turvatakuille edelleen amerikkalaisten tuen. Yhdysvaltoja ei siis ole tässä millään tavalla pelattu ulos. Ennemminkin eurooppalaiset valtiot osoittavat, että ne ovat valmiita kantamaan kortensa kekoon voimakkaasti tässä tilanteessa, mutta yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa.
Varojen käyttöä pelätään
Lontoon puolustusyhteistyökokouksessa keskusteltiin myös Venäjän jäädytettyjen varojen takavarikoimisesta. Yhteisymmärrystä varojen käytöstä ei kuitenkaan syntynyt.
Länsimaat ovat jäädyttäneet satojen miljardien edestä venäläisiä varoja Venäjän hyökättyä Ukrainaan runsaat kolme vuotta sitten. Valtaosa varoista on kiinni eurooppalaisissa ja yhdysvaltalaisissa valtion joukkovelkakirjoissa, ja suurin osa niistä on Euroopassa.
Puolan pääministeri Donald Tuskin mukaan valtaosa kokoukseen osallistuneista johtajista oli yhtä mieltä siitä, että takavarikointi olisi hyvä idea, mutta osa heistä pelkäsi mahdollisen takavarikoinnin seurauksia yhteisvaluutta eurolle ja pankkijärjestelmälle.
Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan epäröinnin taustalla voi takavarikoinnin taloudellisten vaikutusten rinnalla olla myös pelko Venäjän vastatoimista.
– Näen, että Euroopan pelko kajota varoihin muuten kuin korkotulojen kautta on osa laajempaa Venäjän vastatoimien pelkoa. Pelko korostuu nykyisessä tilanteessa, kun Yhdysvallat on aiemmin toiminut tässä takeena. Ennen Euroopalla ei ole edes ollut tarvetta miettiä näin voimakkaaseen taloudelliseen kiristysruuviin menemistä.
Eurooppa voi odottaa myös menettävänsä takavarikoinnilla taloudellisen merkityksensä. Muut valtiot voivat esimerkiksi pelätä, että Eurooppa voisi omalla päätöksellään takavarikoida rahoja myös muualta.
Tynkkynen toteaa Euroopan olevan tällä hetkellä poliittisesti aivan uudenlaisessa tilanteessa, jossa se ei koskaan ole ollut modernina aikana.
– Toisen maailmansodan jälkeinen turvallisuusjärjestelmämme on murtumassa. Jäädytettyjen varojen takavarikointi olisi kuitenkin poliittisena viestinä erityisen voimakas. Jos varat käytettäisiin esimerkiksi eurooppalaiseen sotateollisuuteen tai vaikkapa ydinpelotteen lisäämiseen olisi viesti sekä Yhdysvaltojen että Venäjän suuntaan symbolisesti voimakas. Lähiviikkoina selviää, löytyykö Euroopalta tähän tahtotilaa.
Tuoko EU pöytään konkretiaa?
Torstaina Euroopan unioni järjestää uuden huippukokouksen Ukrainaan ja Euroopan turvallisuuteen liittyen. Särkkä uskoo kokouksessa tarkasteltavan vielä EU:n mahdollisuuksia lisätoimiin Ukrainan rauhanprosessin kannalta.
– Sunnuntaina Lontoossa valittiin ikään kuin joukko kyvykkäämpiä maita, joilla on joko tarjota selkeitä resursseja tai joilla on poliittinen tahtotila tukea Ukrainaa. Eilisestä kokouksesta kuitenkin puuttui vielä joitain vankkoja Ukrainan tukijoita, kuten esimerkiksi Baltian maat. Uskon, että tarkoituksena on siis hakea poliittista tukea myös niiltä mailta, jotka eivät osallistuneet sunnuntain kokoukseen.
Lisäksi kokouksessa saatetaan sopia esimerkiksi lisäpakotteiden asettamisesta Venäjälle.
Särkkä on kuitenkin skeptinen sen suhteen, pystyykö EU lopulta tuomaan pöytään jotain konkreettista Ukrainan turvatakuiden toimeenpanemiseksi.
– Joidenkin maiden, kuten esimerkiksi Unkarin ja Slovakian, näkemykset turvatakuista ja rauhan turvaamisesta Ukrainaan saattavat poiketa paljonkin muista. Näen, että EU:n keinovalikoima on tällä hetkellä hyvin rajallinen. Ukrainan tukijoiden mukana on lisäksi useita keskeisiä toimijoita kuten Iso-Britannia ja Norja, jotka eivät ole EU:n jäseniä, sanoo Särkkä.
Lue myös: Britannia: Emme ole sopineet Ranskan kanssa aselepoehdotuksesta Ukrainaan
Zelenskyi: Ukraina valmis muovaamaan ehtoja rauhansopimukselle yhdessä Euroopan kanssa
Suomi välittäjänä rauhanprosessissa
Kokouksen jälkeen Starmer kertoi Britannian, Ranskan ja Ukrainan laativan rauhansuunnitelmaa taistelujen lopettamiseksi Ukrainassa. Myös Suomen on määrä antaa tähän panoksensa.
Presidentti Alexander Stubb kommentoi STT:lle eilen, että Suomen rooli johtuu siitä, että Suomi on jo aiemmin esittänyt etenemiseen kolmivaiheista menettelyä.
Suomi voi Särkän mukaan toimia prosessissa esimerkiksi eräänlaisessa välittäjän roolissa osana rauhanprosessin ohjausta ja suunnittelua. Sotilaallisen tuen osalta Suomella ei todennäköisesti tule olemaan Ukrainan suhteen suurta roolia, Särkkä uskoo. Tästä vetovastuun ottavat isommat Nato-maat, jotka ovat kauempana sodan etulinjasta.
– Suomen osalta ei mielestäni ole realistista odottaa, että lähettäisimme mitenkään kovin suurta tai mittavaa sotilaallista kontribuutiota Ukrainaan. Pitää muistaa, että Suomi on kuitenkin hyvinkin erilaisessa tilanteessa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Meillä on esimerkiksi pitkä raja Venäjän kanssa ja joukkoja on voitava käyttää omaan puolustukseen, Särkkä sanoo.
Lue myös Stubb: Suomi antaa panoksensa rauhansuunnitelmaan, yhteistyö USA:n kanssa jatkuu
Venäjän media riehaantui Trumpin ja Zelenskyin tapaamisesta
Tämä viikonlopun dramaattisista Ukraina-käänteistä pitää tietää
Mitä Trumpin ja Zelenskyin välirikosta seuraa? "Yhdysvaltain tuelle ei ole kauheasti vaihtoehtoja"