Ukrainan armeijan sotilas ja viestintäasiantuntija Oleksander Solonko on kirjoittanut viestipalvelu X:ssä laajasti niistä vaikeuksista, joita Ukrainan vastahyökkäys kohtaa Etelä-Ukrainassa.
On kyse sitten panssaroiduista rynnäkköyksiköstä, evakuointiryhmästä, ilma- tai maatiedustelusta, pystytään niiden toiminta havaitsemaan kaukaa.
– Molemmat osapuolet ymmärtävät, että joukkoja voi sijoittaa vain rajattuihin paikkoihin. Todennäköisesti lähes jokaisessa puurajassa on jotain ammuttavaa, Solonko kirjoittaa.
– Teitä ja kulkureittejä on vain rajallinen määrä. Kaikkia niistä ammutaan toistuvasti joka päivä. Havaitseminen on helppoa. Tehtävän tekeminen täysin piilossa pysyen on pääosin mahdotonta.
Solonkon kuvauksia ei ole pystytty yksityiskohtaisesti vahvistamaan, mutta ne ovat linjassa satelliittikuvista tehtyjen päätelmien, sota-asiantuntijoiden arvioiden ja Ukrainan sodanjohdon lausuntojen kanssa.
Lue myös: Kastehelmi: Ukrainan etelän vastahyökkäyksellä on kaksi etenemisvaihtoehtoa ja yksi pakollinen tehtävä
Etelä-Ukrainan rintamatilanne 28. elokuuta ilman Dneprjoen jakamaa osaa. Siniset nuolet ovat Ukrainan hyökkäyksiä, punaiset Venäjän. Paksummat punaiset merkinnät ovat tiedettyjä Venäjän valmisteltuja puolustusasemia. Kartta: The War in Ukraine -tilannekartta / Black Bird Group
Miinat, miinat, miinat
Ukrainan vastahyökkäyksen aikana on paljon puhuttu miinoista. Venäjän toki tiedettiin etukäteen miinoittaneen Etelä-Ukrainaa, mutta miinoitusten laajuus ja tiheys ovat silti näyttäneet tulleen jonkinasteisena yllätyksenä sota-asiantuntijoille.
Miinakenttien purun hankaluudesta saatiin laajasti uutisoitu osoitus heti Ukrainan Länsi-Zaporizhzhja hyökkäyksen alussa kesäkuussa, jolloin kolme Suomen lahjoittamaa Leopard 2R -miinanraivauspanssarivaunua jäi taistelukentälle.
– Kaikki se (maa), mitä ei ole kaivettu, on miinoitettu, Solonko summaa.
Lue myös: Ukrainan tiedustelun ennuste: Venäjä saattaa pian aloittaa uuden pommituskampanjan – yksi iso ero viime syksyyn
0:59
Ukraina väittää venäläisen panssarivaunun ajavan videolla Venäjän omiin miinoihin. Heinäkuun 4. päivä julkaistun videon aitoutta ei ole vahvistettu.
Panssarien erityinen rooli tuo riskejä
Ukrainan kärsimiä panssaritappioita Solonko kommentoi toteamalla, että "pitkässä juoksussa niitä on mahdotonta välttää". Näin varsinkin, kun vastapuolella on ilmaylivoima.
Myös esimerkiksi Ukrainan armeijan komentaja, kenraali Valerii Zaluzhnyi on puhunut haastatteluista Venäjän ilma-aseen aiheuttamista ongelmista.
– Panssareilla on erityinen roolinsa, joka tuo mukanaan myös riskejä, Solonko kirjoittaa.
Ukrainan taistelupanssarivaunu Donetskin alueella 8. elokuuta.
Venäjä käyttää panssareitaan puolustustaistelussaan "vakiintuneella taktiikalla".
– Reitti tuliasemaan on ennalta määritelty ja yleensä sellainen, ettei vaunua voi silmillä suoraan havaita. Tuliasemaan päästyään panssarit nopeasti kuluttavat ammuksensa ja vetäytyvät, Solonko kuvailee.
Täysin panssareita ei pystytä piilottamaan, sillä niiden liike nostaa pölypilviä ja droneillakin voi tehdä havaintoja.
– Päätehtävä on ampua riittävän nopeasti, jottei tykistö tai muu vastaisku ehdi ensin.
Lue myös: Tutkija NY Timesille: Prigozhin sairastui päähenkilösyndroomaan – "Ja Venäjällä on vain yksi päähenkilö"
0:56
Tässä ovat Suomen Ukrainalle antamat Leopard 2R-miinanraivauspanssarivaunut, jotka jäivät kesäkuussa taistelukentälle. Videon aitous on vahvistettu.
"Yllätykset" räjähtävät tykistötulessa
Ukrainalaissotilas Solonkon mukaan Venäjä on käytännössä tehnyt kaivantoja jokaisen metsän ja metsikön puurajaan. Niistä löytyy tuliasemia, korsuja, juoksuhautoja ja paikka paikoin myös maanalaisia tunneleita.
Aseistusta on konetuliaseista panssarintorjuntakalustoon. Lähestymisreitit kranaatinheittimillä ja raskailla konekivääreillä aseistettuihin tuliasemiin on miinoitettu. Pelloilla ja muilla aukioilla on panssarikuoppia ja taas miinoja.
Satelliittikuvien perusteella Venäjän puolustus Etelä-Ukrainassa koostuu useista puolustuslinjoista. Myös niiden niin sanotut selustat on miinoitettu, sillä jos linja murtuu, entisestä selusta tulee uusi etulinja.
Liikkuville ja mahdollisesti vetäytyville venäläisjoukoille on luonnollisesti jätetty kapeat miinattomat kujat. Solonko sanookin, että takaisinvallatut alueet ovat miinojen ja ansalankojen ympäröimiä.
– Poistuvasti piilotetut "yllätykset" räjähtävät tykistötulessa.
Lue myös: NY Times: Ukrainan hyökkäysjoukot sijoitettu huonosti – Länsikomentajat ylipuhuvat Ukrainan kenraalia
"Pommeja ei säästellä, eikä miinoistakaan ole puutetta"
"Yhdeksi suurimmista peloistaan" Solonko nimeää Venäjän KAB-ohjukset, joita Venäjä käyttää hänen mukaansa runsaasti.
– En voi kommentoida niiden tarkkuutta, mutta ase on voimakas. He yrittävät osua huolto- ja komentokeskuksiin, aivan kuten mekin. He eivät myöskään aikaile ampua niillä teitä. Asutuskeskuksissa olevat eteen työnnetyt puolustusasemat ovat jatkuvasti tulen alla, Solonko sanoo.
Samassa yhteydessä Solonko mainitsee myös dronet, jotka "aiheuttavat ongelmia" ja etsivät tuhottavaa.
1:57
Ukrainan erikoisjoukkojen kesäkuussa julkaisema video: Sotilaat rynnäköivät venäläisten juoksuhautaan ja käyvät raakaa lähitaistelua. Videota ei suositella herkille, eikä sen aitoutta ole vahvistettu.
Ukraina on edennyt Etelä-Ukrainassa parhaimmillaan reilun 10 kilometrin syvyyteen alkuperäisistä asemistaan. Päätavoitteena pidetty Asovanmeri on lyhimmilläänkin noin 90 kilometrin päässä.
Vallatut alueet ovat kaukana turvallisesta, Solonko kirjoittaa.
– Pommeja ei säästellä, eikä miinoistakaan ole puutetta. Yksi puuraja yksinkertaisesti tuhottiin. Hyvin rakennettu juoksuhauta yksinkertaisesti lakkasi olemasta.
Lue myös: "Verilöyly" – CNN: Ukraina todennäköisesti pommitti rypäleammuksilla vetääntyviä venäläisjoukkoj
3:33
Katso CNN:n raportti Urozhainesta. Kuva on kuvakaappaus raportissa näkyvästä videosta, jossa Ukraina armeija väittää näkyvän tulituksen kohteeksi joutuvia venäläisjoukkoja. CNN:n mukaan videolla todennäköisesti näkyy, miten Ukraina käyttää rypäleammuksia.