Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelut avattu – Suomen edustaja: "Historiallista"

Ukraina ja Moldova hakivat EU-jäsenyyttä sen jälkeen, kun Venäjä oli laajentanut hyökkäyssotaansa Ukrainassa kevättalvella 2022.

Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal sanoikin jäsenyysneuvottelujen avaamista koskevassa konferenssissa, että maan parhaat pojat ja tyttäret ovat antaneet henkensä itsenäisen ja eurooppalaisen Ukrainan puolesta.

Ukrainalle ja Moldovalle myönnettiin unionin ehdokasmaan asema kesäkuussa kaksi vuotta sitten. Seuraavaksi edessä ovat vuosien neuvottelut, joiden päässä siintää varsinainen jäsenyys.

– Teemme kaiken vallassamme olevan saavuttaaksemme sen, Shmyhal sanoi.

Lue myös: Biden ja Zelenskyi allekirjoittivat Yhdysvaltain ja Ukrainan välisen turvallisuussopimuksen

Von der Leyen: Venäjältä takavarikoitujen rahojen tuottoja alkaa virrata Ukrainalle

Suomen lähettiläs: Venäjän hyökkäys muutti suhtautumisen

Suomen edustaja hallitusten välisissä konferensseissa on EU-suurlähettiläs Markku Keinänen. 

Hän pitää päätöstä Ukrainan ja Moldovan neuvottelujen aloittamisesta todella historiallisena.

Keinänen sanoo STT:lle, että suhtautuminen EU:n laajentumiseen muuttui selvästi Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen jälkeen.

– Unionin on nyt pakko ottaa strategisempaa roolia ulospäin. Muuten tässä Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiri laajenee koko ajan. Emme voi jättää unionin rajoille tällaisia harmaita alueita enää tässä nykyisessä tilanteessa, hän sanoo.

Ukrainan kannalta jäsenyyspolku unionissa on myös osa EU:n turvatakuita Ukrainalle, Keinänen lisää. Hänen mukaansa prosessi on silti meriittipohjainen eli eteneminen jäsenyyspolulla edellyttää uudistuksia.

– Kyllä kaikki ovat hyvin arvostavasti seuranneet sitä, millä vauhdilla on edistytty ja sodankin alla kyetty niitä reformeja tekemään.

Lainsäädäntö seulottavaksi

Neuvottelujen avaamisen jälkeen Ukrainan ja Moldovan nykyisen lainsäädännön sopivuutta unioniin päästään tarkastelemaan toden teolla. 

Ensimmäiseksi katseet kohdistuvat vaikeimpiin alueisiin, kuten maiden lainsäädännön tausta-arvoihin, oikeusvaltioon ja oikeuslaitokseen.

Erojen selvittämisen jälkeen maille asetetaan tavoitteet, jotka niiden täytyy täyttää. Riittävän etenemisen jälkeen katse siirtyy muihin alueisiin, kuten vaikkapa sisämarkkinoihin.

Liki yksiin jäsenyysneuvottelujen avaamisen kanssa osuu jäsenmaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden vaihtuminen. 

Ensi viikolla alkaa Unkarin puheenjohtajakausi. Maa on jarruttanut toistuvasti EU:n tukea Ukrainalle ja Venäjän hyökkäyssodan vastaisia toimia.

Jäsenyysneuvottelujen avaamisen jälkeisestä seulontaprosessista vastaa kuitenkin EU-komissio, joten seuraavaksi pallo siirtyy sinne. Ukrainan kannalta neuvottelut aukesivat oikealla hetkellä.

–  Varmaankaan Unkarin kaudella Ukrainan EU-jäsenyydessä ei paljon tapahdu. Toisaalta ei tarvitse välttämättä paljon tapahtuakaan, Keinänen kuvaa unionin jäsenmaiden puolta.

Lue myös: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko: Suomen varauduttava sotilaallisen voimankäytön uhkaan

Turvallisuuden työkalu

Historiansa puolesta Luxemburg sopii mainiosti näyttämöksi jäsenyysneuvottelujen avaamiselle. 

Suurherttuakunnasta tuli itsenäinen kesäkuussa 1815, kun eurooppalaiset johtajat ja ministerit hahmottelivat Wienin kongressissa maanosan tulevaisuutta ja voimatasapainoa ja piirsivät uusiksi valtioiden rajoja.

Diplomaattisen ponnistuksen syynä olivat Napoleonin aiemmin käymät sodat Euroopassa.

Geopolitiikasta ja turvallisuudesta on kyse myös EU:n mahdollisessa laajentumisessa Ukrainaan ja Moldovaan. 

Venäjän keskeisenä ulkopoliittisena tavoitteena on uusien EU- ja Nato-jäsenyyksien estäminen lähialueillaan, mutta Ukrainan, Moldovan ja useimpien Euroopan maiden hallitusten näkemys maanosan tulevaisuudesta on toinen.

Keinänen arvioi, että EU:n laajentuminen vahvistaa unionissa sekä turvallisuutta että sisämarkkinoita.

– Kyllä tämä sisääntulokulma nyt on ihan selvästi ollut geopoliittinen ja turvallisuusnäkökulma.