Huippukokouksen keskustelu pyörii Ukrainan tilanteen ja sodan seurausten ympärillä.
Euroopan unionin maiden johtajien huippukokouksen odotetaan ilmaisevan seuraavan kahden päivän aikana myönteisen kantansa siihen, että Ukraina pääsee EU:n hakijamaaksi.
Ukraina jätti hakemuksensa unionin jäseneksi Venäjän hyökättyä laajamittaisesti maahan. EU-maiden johtajien odotetaan puoltavan Ukrainan asemaa hakijamaana, vaikka Ukrainan demokratiassa, oikeusvaltiossa ja korruption kitkemisessä on yhä paljon tehtävää.
Komissio on esittänyt Ukrainan ja Moldovan pääsyä EU:n hakijamaaksi, mitä Suomi tukee. Lisäksi komissio ehdottaa Georgialle "EU-jäsenyysperspektiiviä", joka viestii vielä pidemmästä polusta unionin jäseneksi.
Lue myös: Viron pääministeri Kallas FT:lle: Naton nykyisellä puolustussuunnitelmalla Viro pyyhkäistäisiin sodassa maailmankartalta
Huippukokouksessa määritellään EU:n yleistä poliittista suuntaa, ja se järjestetään Brysselissä tänään ja huomenna. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin (sd.).
Tällä kerralla varsinaisen huippukokouksen lisäksi kokonaisuuteen on nivottu myös kokous Länsi-Balkanin maiden kanssa ja euroalueen talouslinjauksista päättävä eurohuippukokous.
Myös osa mahdollisesti esiin nousevista talousasioista, kuten hintojen voimakas nousu, liittyvät nyt kiinteästi Ukrainan sotaan.
Länsi-Balkan yhä umpisolmussa
Suurimpien turhaumien oletetaan ennakolta liittyvän Länsi-Balkanin maiden tilanteeseen. Esimerkiksi Pohjois-Makedonia on joutunut odottamaan jäsenyysneuvotteluja vuosia, ja Bulgaria on vastustanut asiaa sitkeästi.
Bulgarian poliittinen tilanne on sekava, eikä tilanteen odoteta ratkeavan tälläkään kertaa.
Suomessa katsotaan, että nykyinen turvallisuustilanne korostaa entisestään tarvetta käynnistää Pohjois-Makedonian ja Albanian jäsenyysneuvottelut pikaisesti.
Lue myös: Maavoimien komentaja: “Olemme valmistautuneet juuri sellaiseen sotaan, mitä nyt käydään Ukrainassa – Suomi olisi Venäjälle kova pala purtavaksi”
Mikään helppo rasti Länsi-Balkanin tilanteen ratkominen ei kuitenkaan ole. Myös EU:hun haluavat Länsi-Balkanin maat ovat turhautuneita, mistä kertoo muun muassa Politico-lehden keskiviikkona julkaisema uutinen, jonka mukaan hakijamaat pohtivat jopa Brysselin kokouksen boikotointia.
Keskiviikon aikana kuitenkin tuli tietoa, että Serbia, Albania ja Pohjois-Makedonia olisivat tulossa Brysseliin. Serbian presidentti Aleksandar Vucic Albanian pääministeri Edi Rama ja Pohjois-Makedonian pääministeri Dimitar Kovacevski antoivat myös julkilausuman osallistumisestaan.
Viljaa, kaasua ja Kaliningrad
Monet keskustelunaiheet huippukokouksessa koskevat joko suoraan tai epäsuorasti Venäjää. Yksi näistä seikoista on ruokakriisi, jota Ukrainaan jumittunut vilja pahentaa.
Niin ikään keskustelussa odotetaan nousevan esille Venäjän mahdollisen pelailun kaasutoimituksilla. Venäjä esimerkiksi katkaisi kaasutoimitukset Suomeen toukokuussa, ja BBC:n mukaan useat Euroopan maat ovat kertoneet saaneensa Venäjältä odotettua vähemmän kaasua viime viikkoina.
Venäjä on myös uhitellut Liettuaa Kaliningradin takia. Kaliningrad on Liettuan ja Puolan välissä sijaitseva Venäjän alue Itämeren rannikolla.
Venäjä on vaatinut Liettuaa poistamaan Kaliningradiin meneville rautatiekuljetuksille asetetut rajoitukset. Viimeksi tiistaina Venäjän turvallisuusneuvoston johtaja Nikolai Patrushev uhkasi Venäjän vastaavan toimenpiteillä, joilla on negatiivinen vaikutus Liettuan väestöön.
Lue myös: Sodan loppua ei näkyvissä aseavuista huolimatta – ”Sota voi jatkua varmasti vuosiakin”
2:38
Venäjä uhkailee Liettuaa Kaliningradin kauppasulun vuoksi – liettualaiset eivät usko konfliktiin.